Sveitsin liittoneuvosto on tehnyt päätöksen hankkia 36 kappaletta F-35-hävittäjää. Tehtyä hankintapäätöstä edelsi kansanäänestys hävittäjähankinnasta. Sellaisesta voi vain uneksia Suomessa.
Kansanäänestyksessä hävittäjähankinnalle antoi äänensä 50,1 prosenttia. Voitto oli mahdollisimman täpärä. Ero ei-ääniin oli ainoastaan 8670 ääntä.
Puolustusministeri Viola Amherd perusteli F-35-ratkaisua toteamalla, että se oli ehdottomasti kustannustehokkain ja paras vaihtoehto. Hävittäjien pitäisi olla Sveitsin armeijan käytössä viimeistään vuonna 2030. Hävittäjähankintaan on yhdistetty myös amerikkalaisen maanpäällisen Patriot-ilmatorjunta- ja -ohjusjärjestelmän hankkiminen.
Stop F-35 -kansalaisaloite
Hallituksen päätös on merkinnyt sitä, että Sveitsin parlamentti voi ilmaista mielipiteensä hankinnan kustannuksista ja määrästä, kuten muidenkin hankintojen kohdalla. Mutta sillä ei ole oikeutta muuttaa hallituksen tekemää päätöstä hävittäjän tyypistä. Tällä hetkellä ainoastaan neljä prosenttia sveitsiläisistä puoltaa F-35-hävittäjien hankintaa.
Tässä tilanteessa Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue, vihreät ja 1980-luvulla perustettu Sveitsi ilman armeijaa -liike (Schweiz ohne Armee – GsoA) ovat perustaneet Stop F-35 -kansalaisaloitteen, joka vaatii kansanäänestystä hävittäjätyypin valinnasta.
Kansalaisaloitteessa vaatimusta perustellaan seuraavasti: ”F-35 kehitettiin yksinomaan hyökkäyssodankäyntiin. Ilmavalvontatehtäviin häivepommikone on massiivisen ylimitoitettu ja soveltumaton. Siinä on lukuisia teknisiä puutteita, ja sen toimintakyky on kyseenalainen. Lisäksi Yhdysvaltojen salainen palvelu istuu aina tämän lentokoneen ohjaamossa – mikä on demokraattisen politiikan kannalta pöyristyttävää.”[1]
Kansalaisaloitteen viittaus CIA:han koneen ohjaamossa perustuu muun muassa toimittaja Roger Näbigin toteamukseen siitä, että ”kaikkien F-35-hävittäjien, myös Yhdysvaltojen ulkopuolisten kumppanimaiden tai ostajien, on päivitettävä tehtävätiedostonsa ja ALIS-profiilinsa ennen jokaista lentoa ja sen jälkeen. Tätä varten tiedot luetaan jokaisesta F-35:stä ja lähetetään sitten internetin välityksellä Fort Worthissa, Texasissa sijaitsevaan ALIS-pääkeskukseen (Autonomous Logistics Information System), joka välittää ne edelleen muun muassa USRL:lle (US Reprogramming Laboratory) ja Lockheed Martinille.”
Vastaavaa asiaa on hyvä Suomessakin miettiä tehtäessä hävittäjähankintapäätöstä.
Kansalaisaloite varoittaa F-35-hankinnan tuomasta riippuvuudesta Pentagoniin: Samalla kun hallitus on heittämässä ”miljardeja veronmaksajien rahoja ikkunasta ulos 36 sotilaalliseen ylellisyysleluun, ratkaisut todellisiin ongelmiin, kuten hoito- tai ilmastokriisiin, jäävät sivuun”. Kansalaisaloite korostaa, että tällä valinnalla hallitus ei ota huomioon väestön enemmistön mielipidettä. Sveitsiläiset eivät halua F-35-hävittäjiä.
Kansalaisaloitteeseen osallistuva vihreiden edustaja Margot Schlatter perustelee puolueen osallistumista aloitteeseen seuraavasti: ”Emme tarvitse Ferrareita ilmaan, vaan enemmän investointeja hyvään terveydenhuoltoon, todelliseen ilmastonsuojeluun ja työttömyyden torjuntaan.” (Blue News 17.11.2021)
Stop F-35 on kyseenalaistanut hävittäjähankinnassa käytettyjä valintakriteereitä. Heidän mukaansa on omituista, että ennakkoon kalleimmaksi esitetty vaihtoehto onkin yhtäkkiä halvin. Kansalaisaloite vaatii valintakriteerien läpinäkyvyyttä ja uudelleenarviointia. Vihreiden Schlatter tiivisti tämän vaatimuksen toteamuksella: ”Tulkittiinko valintakriteerit siten, että vain F-35 voisi olla voittaja? Lisättiinkö kriteerit myöhemmin? Näihin kysymyksiin on vastattava.”
Myös Suomessa on vaadittava päätöksen pohjalla olevien valintakriteerien läpinäkyvyyttä kansalaisille. Onhan ”kyseessä Suomen valtion historian suurin kauppa”, kuten puolustusministeri Kaikkonen on todennut.
Uusi kansanäänestys on mahdollisesti marraskuussa 2022. Hallituksen on mahdollista vielä kauppaa eteenpäin vetoamalla edelliseen kansanäänestykseen, mutta silti se on poliittisesti ongelmallinen.
Kritiikki F-35-hankintaa kohtaan
Kansalaisaloitteen lisäksi armeijaa lähellä olevat piirit ovat kritisoineet F-35-hävittäjähankintaa (Blick 7.10.2021). Peter Schneider, Sveitsin sotilaslehden Allgemeinen Schweizerischen Militärzeitschrift – ASMZ päätoimittaja, on kyseenalaistanut kaupan. Schneider asettaa hankintasuunnitelmat laajempaan yhteyteen, viittaa maailman epävakaaseen turvallisuustilanteeseen ja huomauttaa, että myös Sveitsi on tulevaisuudessa todennäköisesti yhä riippuvaisempi naapurivaltioidensa avusta.
Sveitsin armeijan entinen johtaja André Blattmann on omassa 9-sivuisessa analyysissään kyseenalaistanut hävittäjien välttämättömyyden Sveitsille. Hänen mukaansa hävittäjät on suunnattu vastustajaa vastaan, jota ”tuskin on enää olemassa edes kriiseissä ja konflikteissa ympäristössämme”.
Hän uskoo, että puolustukseen riittäisi laaja valikoima maasta käsin tapahtuvaa ilmapuolustusta (Bodluv) eli pinta-ilmaohjuksia. Bodluv-järjestelmät ovat myös paljon halvempia ylläpitää kuin hävittäjät. Sen lisäksi hävittäjähankinta tekee armeijan muut investoinnit lähivuosina mahdottomaksi. Blattmannin mukaan Sveitsille riittäisi aivan hyvin 20 hävittäjää, jos niitä halutaan ostaa. (Blick 21.6.2021) Samankaltaista kritiikkiä hävittäjähankinnasta on Suomessa esittänyt entinen ilmatorjunnan tarkastaja, eversti evp. Ahti Lappi. [2]
Sveitsin ympäristöliike on esittänyt voimakasta kritiikkiä suunniteltua F-35-hävittäjien hankintaa kohtaan. Sen mukaan ”on absurdia, jos armeija vielä voimistaa aikamme suurinta uhkaa, ilmastokriisiä. Ei voi olla niin, että käytetään hävittäjän lentotunnin aikana 5000 litraa kerosiinia.”
Tämän lisäksi on nostettu esiin F-35-hävittäjän korkeat elinkaari- ja ylläpitokustannukset. Pelkästään F-35:n lentotunti maksaa tällä hetkellä yli 30 000 dollaria.
Suomessa ympäristöliikkeen ja hallituspuolueiden tulisi arvioida sitä, millainen on niiden tavoite ilmastotoimissa. Kuinka paljon on tarkoitus budjetista ohjata ilmastotoimiin tulevaisuudessa? Mikä on ilmastotoimien rahoituksen suhde suunnitteilla olevaan 10 miljardin euron hävittäjähankintaan ja sen noin 25–30 miljardin euron elinkaarikustannushintaan?
Kun ajatellaan ilmastokriisin nykytilaa, nyt tarvitaan militarismin sijasta massiivisia satsauksia ilmastokriisin lieventämiseksi, yhteiskunnan ja talouden valmistamiseksi lämpötilan nousuun ja sen tuomiin vaikutuksiin sekä talouden transformaatioon hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Suomessa oppositiopuolueet ovat olleet huolissaan tulevasta ilmastovelasta, mutta eivät hävittäjähankinnan aiheuttamassa massiivisesta velasta. Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa 16.10.2021 todettiin: ”Ilmastotavoitteiden toteuttamisesta syntyykin melko varmasti suuri määrä ’ilmastovelkaa’, jota jää valtion vastuulle sukupolvien ajaksi. Liiallinen velkaantuminen johtaa ojasta allikkoon, mutta juuri tästä jälkipolville jäävästä valtion ’ilmastovelasta’ on turha hätääntyä. Vaihtoehto olisi tuleville polville vielä huonompi ja kalliimpi.”
Kuten pääkirjoituksessa todetaan: ”Ilmastoinvestoinneista valtion vastuulle kertyvä fiskaalinen velka on luultavasti ’lastemme’ mielestä – – pienempi paha kuin velan vaihtoehtoinen vääjäämättä syntyvä toisenalainen ilmastovelka olisi.”
Sen sijaan hallitus on luomassa velkatilannetta hävittäjähankinnalla siten, että vielä vuonna 2040 syntyvät ”saavat” olla tuon velan maksajia.
Voiko suurempaa hulluutta olla?
Teksti: Jouko Jokisalo
[2] https://yle.fi/uutiset/3-12112127
