Perinteisesti Suomen sotilasmenoja pidetään hyvin maltillisina – absoluuttisissa luvuissa sijoituksemme on urheilutermein vaatimaton 43. maailmassa. Mutta kun tarkastellaan sotilasmenoja asukasta kohti, ohittaa Suomi tilastoissa kirkkaasti monet perinteiset sotilasmahdit. Taakse jäävät muun muassa Venäjä, Kiina, Intia ja Saksa.

Ranska ja Iso-Britannia kirivät vielä niukasti 15. sijalle yltävän Suomen ohi. Ensi vuonna mitä todennäköisimmin kiilaamme kuitenkin näiden maiden ohi kärkikymmenikköön. Ensi vuoden puolustusbudjetin 54 prosentin kasvu hakee vertaistaan Siprin tilastoista, eikä tällaista yhden vuoden kasvuprosenttia äkkilukemalta löydy.

Kansainvälisen asekaupan vertailussa pärjäämme jatkossa hyvin. HX-hävittäjähankinta pitää Suomen näillä näkymin seuraavan vuosikymmenen ajan maailman kansainvälisten aseostajien kymmenen kärjessä -listalla, todennäköisesti kipuamme jopa pistesijoille. Tässä vertailussa tietysti suurimmat asekauppaa hallitsevat valtiot jäävät kärkijoukosta.

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että HX-hankkeen suuruusluokka on niin merkittävä, että se vaikuttaa myös [EU:n] finanssipolitiikan sääntöjen noudattamiseen. Helpotuksesta huokaisten silti todetaan, että EU:n yleinen poikkeuslauseke finanssipoliittisiin sääntöihin aktivoitiin keväällä 2020 koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vuoksi. Poikkeuslauseke sallii vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä poikkeamisen toistaiseksi.

Pandemiakaan ei siis pääse hillitsemään maamme historian suurinta asevarusteluhankinnan toteuttamista, vaan pikemminkin helpottaa sotilasmenojen kasvattamista, vaikka koronalama iskisikin kansantalouteen.

Teksti: Teemu Matinpuro