Somaliaa kohdanneita takaiskuja pahentavat useat kriittiset ongelmat: uusi klaanien väkivaltakierre eri osissa Somaliaa, armeijan ruoka-annosten massiiviset varastamiset ja Afrikan unionin joukkojen suunniteltu vetäytyminen tämän vuoden loppuun mennessä. Tekijät eivät ole vain demoralisoineet paikallisia toimia, vaan myös vahvistaneet al-Shabaab-militanttiryhmää. Myllerrystä lisäävät väitetty sopimus al-Shabaabin ja Jemenin huthien välillä, Somalian ja Etiopian välisten jännitteiden kärjistyminen (syynä vuoden 2024 alussa Etiopian ja Somalimaan allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja, jossa Etiopia lupaa tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden ja saa puolestaan vastineeksi pääsyn Punaisellemerelle) sekä Somalian presidentin Hassan Sheikh Mohamudin läpi runnoma perustuslain muutos, jonka vuoksi Puntlandin tärkeä osavaltio on katkaissut suhteet liittohallitukseen.
Afrikan sarvessa sijaitseva Somalia on taistellut 22 000 Afrikan unionin sotilaan tuella al-Shabaabia ja Isisiä vastaan yli kahden vuosikymmenen ajan. Nämä terroristiryhmät ovat tehneet itsemurhaiskuja Afrikan unionin ja Somalian hallituksen rakennuksiin ja muihin julkisiin tiloihin kohteenaan tavalliset somalialaiset. Hallitus taisteli aluksi voitokkaasti, mutta sittemmin hallituksen hyökkäys on pysähtynyt, mikä on antanut terroristiryhmille mahdollisuuden kerätä voimia uudelleen.
Somalian haasteet ovat lukuisia, toisiinsa liittyviä vuosikymmenten aikana pahentuneita ongelmia. Pitkittynyt, yli kolme vuosikymmentä kestänyt konflikti yhdistettynä valtion romahtamiseen, terrorismiin, merirosvoukseen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin on pakottanut miljoonat ihmiset haavoittuvaan asemaan maan sisäisiksi pakolaisiksi. Pitkään jatkunut konflikti on hajottanut maan hallintorakenteet ja instituutiot ja luonut hedelmällisen maaperän al-Shabaabin kaltaisille ääriryhmille. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuus ja tulvat pahentavat elintarviketurvaa ja ovat pakottaneet miljoonia pakolaisleireille, joissa perustarpeiden saatavuus on edelleen epävarmaa.
Takaiskut ja korruptio
Somalian kansalliset asevoimat ovat menettäneet aseistustaan ja tärkeitä kaupunkeja ja kyliä al-Shabaabille. Korkeiden virkamiesten korruptio on johtanut välttämättömien tarvikkeiden väärinkäyttöön ja heikentänyt kriittisesti armeijan hyökkäystä.
Hyökkäyksen keskeyttämiseen johtaneita keskeisiä seikkoja on ilma- ja logistiikkatukea antavien suurten liittolaisten menetys korruption vuoksi. Korruptio näkyy esimerkiksi varastettuina ruoka-annoksina.
Tärkeä liittolainen Yhdysvallat keskeytti ruokatoimitukset ja palkat hyvin koulutetuille Danab-joukoille sen jälkeen, kun Somalian hallituksen virkamiehet varastivat armeijalle tarkoitettuja elintarvikkeita. Somalian puolustusministeri myönsi julkisesti myyneensä lahjoitettuja ruoka-annoksia avoimilla markkinoilla, mikä johti useiden asiaan liittyvien upseerien pidätykseen. Ketään pidätetyistä ei ole vieläkään tuotu oikeuden eteen.
Samoin Yhdistyneet arabiemiraatit veti tukensa sen jälkeen, kun suhteet olivat rappeutuneet sen tukikohdassa tapahtuneiden varkauksien ja tukikohtaan tehtyjen hyökkäysten johdosta. Tämän vuoden helmikuussa Mogadishussa tapahtuneessa hyökkäyksessä kuoli viisi henkilöä, neljä arabiemiraattilaissotilasta ja bahrainilainen upseeri. Nykyisen presidentin aikana uudelleen käynnistynyt tuki päättyi lyhyeen. Arabiemiraatit vetäytyi kokonaan ja keskeytti päivittäiset matkustajalentonsa Mogadishuun.
Al-Shabaabin ja huthien liittoutuma
Raportit osoittavat, että Jemenin huthi-kapinallisten ja al-Shabaabin suhteet ovat tiivistyneet, ja mahdollisesti huthit toimittavat kehittyneitä aseita, kuten maa-ilma-ohjuksia ja hyökkäysdrooneja, Somalian kapinallisille. Tämä on huolestuttanut sekä Yhdysvaltain että Somalian virkamiehiä, sillä tällainen aseistus voisi merkittävästi parantaa al-Shabaabin kykyä hyökätä länsimaisia etuja vastaan Somaliassa ja Intian valtamerellä, mikä lisäisi alueen epävakautta.
Uutisten mukaan huthit pyrkivät pääsemään Somalian laittomille vesille hyökätäkseen myös sieltä käsin Adeninlahden ja Punaisenmeren läpi kulkeviin kaupallisiin aluksiin kampanjassaan Israelia vastaan Gazan sodan vuoksi.
Huthien hyökkäykset ovat jo ulottuneet Somalian alueelle. Toukokuun alussa Pohjois-Somalian SSC-Khaatumo-alueen viranomaiset ilmoittivat, että ”harhaan johdettu” huthien laukaisema ohjus putosi lähellä Taleexin maaseutukaupunkia aiheuttamatta henkilövahinkoja. Tämä Jemenistä ammuttu ohjus oli todennäköisesti suunnattu Israelin intressejä vastaan, mutta putosi ennen aikojaan Somalian maaperälle.
Huthit ja asekauppiaiden verkostot ovat pitkään ylläpitäneet suhteita Somalian merirosvojen kanssa ja toimittaneet heille aseita helpottaakseen heidän lunnaiden toivossa tekemiään hyökkäyksiä laivoja vastaan Punaisellamerellä ja Intian valtamerellä.
Vuonna 2016 Somalia katkaisi diplomaattiset suhteet Iraniin, sulki Iranin Mogadishun-suurlähetystön ja karkotti iranilaiset diplomaatit. Somalian hallitus syytti Irania shiialahkon tukemisesta Somaliassa. Kesällä 2023 Somalia pidätti 33 iranilaista kalastajaa syyttäen heitä laittomasta kalastuksesta maansa aluevesillä. Kalastajat vapautettiin maaliskuussa 2024, mitä pidetään merkkinä maiden välisten suhteiden mahdollisesta paranemisesta.
AU:n joukot vetäytymässä vuoden 2024 loppuun mennessä
Afrikan unionin Somalia-operaatio (AMISOM) on toiminut vuodesta 2007 lähtien. Sen puitteissa unioni on lähettänyt 22 000 sotilasta tukemaan kansallista vuoropuhelua ja sovintoa ja suojelemaan keskeistä infrastruktuuria. Afrikan unionin rauhan- ja turvallisuusneuvoston perustaman ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1744 vahvistaman operaation tavoitteena oli vakauttaa Somalia työskentelemällä eri sidosryhmien kanssa ja tukemalla siirtymäkauden liittovaltion instituutioita (TFI).
AU Transition Mission (ATMIS) -nimellä tunnetut joukot ovat taistelleet Somalian kansallisen armeijan rinnalla al-Shabaabia vastaan ja auttaneet vapauttamaan ja turvaamaan lukuisia kaupunkeja ja kyliä. Kesäkuun puolivälissä 2024 ATMIS aloitti kolmannen vaiheen joukkojen vetämisestä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 2628 (2022), 2670 (2022) ja 2710 (2023) mukaisesti. Tavoitteena oli vetää 4 000 sotilasta pois kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Kaikkien joukkojen vetäytyminen on suunniteltu tapahtumaan 31. joulukuuta 2024 mennessä.
Somalian ja Afrikan johtajat, mukaan lukien Kenian presidentti William Ruto, ovat ilmaisseet huolensa siitä, että al-Shabaab voisi valloittaa Somalian ilman Afrikan unionin joukkojen tukea. Hälyttävästi useita Somalian hallituksen joukoille luovutettuja sotilasleirejä on jo joutunut hyökkäysten kohteiksi, joista viimeisimpänä djiboutilaisten joukkojen aiemmin käyttämä Beledweynen tukikohta.
Klaanijoukkojen aseistaminen ja mobilisointi kostautuu
Somalian hallituksen strategia mobilisoida ja aseistaa Macawisley-nimellä kutsuttuja klaanijoukkoja al-Shabaabia vastaan Keski- ja Etelä-Somaliassa vaikutti aluksi onnistuneelta. Joukkojen avulla onnistuttiin vapauttamaan laajoja, kahden viime vuosikymmenen aikana terroristiryhmän hallitsemina olleita alueita. Strategia on kuitenkin johtanut myös klaanien välisten väkivaltaisuuksien kiihtymiseen. Nämä armeijan aseistamat klaanijoukot, joita ei ole virallisesti rekisteröity eikä asianmukaisesti koulutettu eivätkä ne toimi kurinalaisesti, osallistuvat nyt klaanien välisiin konflikteihin käyttämällä hallituksen toimittamia aseita. Al-Shabaab on käyttänyt tätä sisäistä väkivaltaa hyväkseen.
Klaanien väliset sodat ovat levinneet useille alueilla, mukaan lukien Keski-Somalia, Keski-Shabelle, Hiiraan, Bay, Ala-Shabelle ja Gedo. Konfliktit ovat vaatineet kymmeniä ihmishenkiä, myös viattomia siviilejä, ja analyytikot uskovat raskaasti aseistettujen klaanijoukkojen ruokkivan yhteenottoja.
Pahiten kärsineitä alueita ovat Qoryooleyn kaupunki Lower Shabellessa, jossa Garre- ja Jiiddo-klaanit taistelevat, ja Wanlaweyn, jossa Shan Caleemood- ja Galjeecel-klaanit ottavat yhteen. Galgaduudin alueella yhteenotoissa on mukana useita klaaneja: Marehan vastaan Dir, Sheekhaal vastaan Dir, Sacad vastaan Leelkase ja Saleebaan vastaan Cayr. Yhteenotot, joiden syynä on usein koston kierre ja kiista laidunalueista, ovat aiheuttaneet kymmeniä kuolleita ja vaikuttaneet merkittävästi asukkaiden toimeentuloon näissä levottomissa kaupungeissa ja kylissä.
Heinäkuun 6. päivänä Luuqin kaupungissa Gedon alueella paikallisten klaanien väliset raskaat taistelut johtivat torien ja kotien polttamiseen ja useiden viattomien ihmisten tappamiseen. Tapahtuma korostaa klaanien väkivallan jatkuvaa ja tuhoisaa vaikutusta maassa.
YK:n turvallisuusneuvosto poisti vuonna 2023 osittain Somalialle vuonna 1992 asetetun asevientikiellon ja kehotti Somalian liittohallitusta muun muassa panemaan täytäntöön kansallisen aseiden ja ammusten hallintastrategian ja edistämään kaikkien Somalian turvallisuus- ja poliiisivoimien ammattimaistumista, koulutusta ja valmiuksien kehittämistä.
Suomen rauhanvälitystyö
Suomen hallituksella on ollut merkittävä rooli Somalian paikallishallinnon kehittämisessä ja rauhanvälitystoiminnassa, ja tästä on saatu konkreettisia tuloksia paikallishallintoelinten luonnissa ja sovintokonferensseissa. Erityisesti huomioitavaa on, että Suomen ulkoministeri nimitti Suldaan Said Ahmedin rauhanvälityksen erityislähettilääksi Afrikan sarven alueelle.
Suomen suurin kansainvälinen avustusjärjestö Kirkon Ulkomaanapu (FCA) on auttanut somaleja perustamaan paikallisneuvostoja eri alueille ja edistänyt näin paikallishallinnon kehittymistä. FCA on helpottanut sotivien klaanien välistä vuoropuhelua ja edistänyt sopimusten laatimista erimielisyyksiensä ratkaisemiseksi. Äskettäin FCA:n järjestämä sovintotyö Dhuusamareebissä, Galmudugin osavaltion aluepääkaupungissa, kokosi yhteen kaksi klaania – Abdulwaqin ja Heralen – joiden väliset väkivaltaiset konfliktit olivat vaatineet yli 55 ihmishenkeä. Klaanit ovat päässeet alustavaan sopimukseen keskeisistä kysymyksistä FCA:n avustamana.
Näiden ponnistelujen lisäksi Suomen ulkoministeriön rauhanvälityskeskus tuki hiljattain yhdessä Suldaan Said Ahmedin kanssa Itä-Afrikan nuorten rauhanverkoston perustamista. Tämä Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoima verkosto koostuu itäafrikkalaisten maiden diasporaa edustavista nuorista. Se on lupaava aloite, jonka tavoitteena on saada näiden maiden nuoret mukaan rauhanprosesseihin alusta alkaen.
Suomen hallituksen ja suomalaisten tuen ylläpitäminen edellyttää kuitenkin sekä Somaliassa että diasporassa asuvien somalien sitoutumista prosessiin jotta varmistetaan, että näillä ponnisteluilla on myönteisiä tuloksia.
Kirjoittaja on SuomenSomaliMedia Verkoston vastaava päätoimittaja ja Somalian toimittajaliiton – Somali Journalists Syndicate (SJS) – puheenjohtaja. Ibrahim on suomalais-somalialainen toimittaja, jolla on kokemusta Somalian monimutkaisista konflikteista. Hän on toiminut New York Timesin kirjeenvaihtajana Somaliassa vuosina 2016–2017. Hänet tavoittaa osoitteesta: mii@suomensomalimedia.fi
Pääkuva:
Afrikan unionin (AU) Somalian erityisedustaja Siyuvile Bam esittelee allekirjoitetun asiakirjan Somalian armeijan virkamiehelle Abdalle Birolle AU:n-tukikohdan luovutuksen yhteydessä Jubalandin osavaltiossa Somaliassa 29. kesäkuuta 2024.
ATMIS Photo / Moses Odanga
