Lokakuun 25. päivänä alkavissa Trident Juncture 18 -harjoituksissa olemme jälleen luovuttaneet alueitamme USA:n ja muiden Nato-maiden käyttöön. Kuitenkin vain parikymmentä prosenttia suomalaisista kannattaa maamme Nato-jäsenyyttä, mutta siitä huolimatta Suomi on yhä aktiivisemmin mukana Naton sotaharjoituksissa.

Venäjä on ilmaissut selkeästi kokevansa Naton lisäjoukot Itä-Euroopan jäsenmaissa ja lisääntyneet harjoitukset itseensä kohdistuvana uhkana. Amerikkalaisupseerit ovat kotiyleisölleen myös avoimesti todenneet, että harjoituksissa Venäjän rajoilla on kyse voimannäytöstä. Venäjä onkin vastannut lisäämällä joukkoja ja sotaharjoituksia Suomenkin lähialueilla.

Nykyisessä kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa Suomen ei ole järkevää suostua olemaan mukana suurvaltojen välisessä vastakkainasettelussa. Trumpin ilmoitus Yhdysvaltojen vetäytymisestä keskimatkan ydinohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta lisää entisestään suurvaltojen välistä jännitettä. Sopimuksen kaatuminen vaarantaisi myös vuoteen 2021 voimassa olevan strategisia aseita koskevan Start-sopimuksen jatkon.

Suomen tulisi omalla toiminnallaan pyrkiä vähentämään jännitteiden leviämistä lähialueilleen ja keskittyä toimimaan välittäjänä suurvaltojen välisissä kiistoissa. Helsingin huippukokous ja sille suunniteltu mahdollinen jatko ovat hyviä esimerkkejä sellaisista toimista, joilla meidän tulisi profiloitua jännityksen liennyttäjinä.

Turhan epäluulon levittämisen sijaan meidän tulisi selkeästi viestiä, että emme halua olla minkään suurvallan politiikan jatkokappale vaan itsenäinen toimija, joka päättää turvallisuus- ja puolustuspolitiikastaan itse osana Euroopan unionia, ei Natoa.

Teemu Matinpuro
Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja