Rauhanpuolustajat: Sotilaskoulutus ei kuulu alaikäisille

Rauhanpuolustajat: Sotilaskoulutus ei kuulu alaikäisille

Rauhanpuolustajien Jouni Siren:

Puolustusministerin esitys sotilaskoulutuksesta 16-vuotiaille haudattava – Rauhanpuolustajien mielestä militarismi ei kuulu alaikäisille missään muodossa

Kun suomalaiset vieraat muinoin pääsivät tutustumaan kouluihin Neuvostoliitossa tai Itä-Saksassa, monen kasvoille levisi epäuskoinen hämmästys viimeistään siinä vaiheessa, kun kerrottiin koululaisille annettavasta maanpuolustuskoulutuksesta ammuntoineen. Oli vaikea ymmärtää, miksi rauhan aikana alaikäiset nuoret pantiin harjoittelemaan aseen käyttöä.

En tiedä, kävikö puolustusministeri Jussi Niinistö (pers/sin) koskaan kouluvierailuilla itäblokin maissa, mutta hän olisi todennäköisesti ollut haltioissaan. Ainakin hän haluaa kopioida Itä-Saksan mallin Suomeen. Hän haluaisi panna 16-vuotiaat sotilaskoulutukseen.

Itä-Saksassa koululaiset lähetettiin leireille, joilla he harjoittelivat univormut päällä ampumista ilmakivääreillä ja konepistooleilla. Suomeen kaavaillaan 16-vuotiaille vapaaehtoisia kursseja, joihin kuuluisi sulkeisjärjestysharjoituksia eli opeteltaisiin seisomaan asennossa ja tottelemaan upseerin komentoja ja ”kalustoesittelyjä” ja kokeiltaisiin ammuntaa.

Tuskin olen ainoa, joka ihmettelee, onko tämä juuri sellainen panostus, jota koulutuksessa ja nuorisotyössä tarvitaan, kun koulutuksesta on leikattu toistasataa miljoonaa euroa.

Herää kysymys, miksi ministeri Niinistö haluaa juuri nyt ruokkia mielikuvia uhkista, joihin pitää varautua sotilaallisesti ja joita torjumaan tarvitaan jopa kouluikäisiä.

Yksi vastaus voi löytyä viime joulukuussa julkaistusta mielipidetutkimuksesta. Sen teetti puolustusministeriön Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, joka seuraa suomalaisten kantoja turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. Tutkimus osoitti muun muassa, että Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuvat kielteisimmin juuri nuoret. 25–35-vuotiaista vain 13 prosenttia haluaa, että Suomi liittyy Natoon (tai ylipäänsä mihinkään sotilasliittoon). Koko väestöstä Natoon liittymistä kannatti 22 prosenttia.

Tulos on tainnut olla järkytys Jussi Niinistölle, joka on tehnyt kaikkensa Suomen kytkemiseksi Natoon.

Tutkimustulos on todella yllättävä siihen nähden, millainen sotilaallisen uhkan vyörytys iltapäivälehtien lööpeissä ja lähes kaikissa valtamedioissa on ollut viime vuodet.

Jatkuvasta uhka- ja viholliskuvien lietsomisesta huolimatta ylivoimainen enemmistö suomalaisista arvostaa rauhallista, diplomaattista ulkopolitiikkaa, jossa pyritään hyviin suhteisiin kaikkien naapurimaiden kanssa ja jonka tavoitteena on pitää Suomi sotien ja konfliktien ulkopuolella.

Vain 17 prosenttia vastaajista koki, että Suomeen kohdistuu aseellisen hyökkäyksen tai Venäjän sotilaallisten toimien uhka. Paljon suurempina uhkina pidettiin terrorismia, kansainvälistä rikollisuutta, ilmastonmuutosta ja yleismaailmallisen talousjärjestelmän kriisiä.

Vastaukset eivät selvästikään johdu tietämättömyydestä tai sinisilmäisyydestä. Suurvaltojen vaikutus kansainväliseen turvallisuuteen kyllä ymmärrettiin. Vastaajista 37 prosenttia piti Venäjän vaikutusta turvallisuustilanteeseen kielteisenä, ja  31 prosentin mielestä Venäjän vaikutus on osin kielteinen ja osin myönteinen. Yhdysvaltojen politiikkaa piti turvallisuudelle kielteisenä 22 prosenttia ja toisaalta kielteisenä ja toisaalta myönteisenä 35 prosenttia.

Nato-jäsenyyden heikon kannatuksen lisäksi Jussi Niinistö taitaa olla huolissaan siitä, miten kansalaiset vuosikymmenien leikkauspolitiikan jälkeen suhtautuvat armeijan alus- ja hävittäjäkonehankintoihin, joiden hintalappu voi olla jopa 30–40 miljardia euroa.

Ilmeisesti veronmaksajien mielipiteen pohjustamiseksi puolustusministeri haluaa viestittää nuorisolle ja heidän vanhemmilleen, että aseellisen konfliktin uhka on niin suuri, että koululaisetkin pitää kutsua aseisiin.

Puolustusministeriö on pyytänyt oikeuskanslerilta lausunnon siitä, onko koululaisten asekasvatus YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen. Oikeuskanslerin mukaan sopimus on yleensä tulkittu niin, että vapaaehtoistakaan sotilaallista koulutusta ei pidä antaa alle 18-vuotiaille. Tulkintaa tukee muuten myös Suomen aselaki. Sen mukaan aseenkantolupaa ei myönnetä alle 18-vuotiaalle.

Rauhanpuolustajat ovat samaa mieltä: sotilaskoulutus ei kuulu alaikäisille. Nuorisokurssit sinänsä ovat erinomainen idea. Kurssin aiheena voisi olla vaikka rauhankasvatus, vuorovaikutustaidot, sovittelu ja diplomatia.

Jouni Sirén
Kirjoittaja on Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja

Linkki Aamulehden uutiseen nuorten asekoulutuksesta: https://www.aamulehti.fi/uutiset/16-vuotiaille-puuhataan-aseellista-maanpuolustuskoulutusta-perehdytyskursseilla-sulkeisia-majoittumisharjoituksia-ja-ammuntaa-201131018/

Linkki Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimukseen:
https://www.defmin.fi/files/4060/Suomalaisten_mielipiteita_ulko-_ja_turvallisuuspolitiikasta_maanpuolustuksesta_ja_turvallisuudesta_marraskuu_2017.pdf