Sinä sanot minulle: armain, olen niin huolissani sinusta…

Sinä sanot minulle: armain, olen niin huolissani sinusta…


Venäläisen Arkady Kots -ryhmän piti esiintyä Rauhanpuolustajien Pax-festivaaleilla kesäkuussa. Aikatauluongelmien takia ryhmän esiintyminen peruuntui. Kirill Medvedev, nuori venäläinen runoilija, lauluntekijä sekä Venäjän protestiliikkeen keskeisiin ääniin kuuluva vasemmisto- ja kulttuuriaktivisti, on yksi Arkady Kotsin kantavista voimista. Hän kuuluu Venäjän militanteimman runolehden Translitin neuvostoon. Runo on julkaistu Novoje Vremja -aikakauslehdessä 18.3.2013.

Sinä sanot minulle: armain, olen niin huolissani sinusta, pelkään kovasti, että ne liimaavat sinut
tähän pirulliseen toukokuun kuudennen päivän juttuun*.

Minä sanon, rakas, me olemme jo helvetissä.
Niin että meillä ei kanssasi ole enää mitään pelkäämistä.
Sinähän tiedät, että minä olen kirjoilla Malyi Kiselnyillä,
Ja me asumme kanssasi Nizhnyi Kiselnyillä,
täällä on ympärillä pelkkiä efesbeeläisten** kortteleita.
Kidutuskammiot, tshekistien kellarit.
Miljoonat, miljardit tuhotut elämät…

Kaikkiaan hyvän järjestelmän loivat bolshevikit,
toverini, aatetoverini.
Mutta nyt hommaa pyörittävät heidän kaukaiset jälkeläisensä,
eivät julmat sankarit, vaan onnettomat nilkit:
epäselvät hahmot, mitäänsanomattomat kasvot.
Vaikka välistä kavereilla on huumoriakin.
Ja meillä on niiden kanssa ikään kuin yhteinen kommunalka,***
tavatessamme ne sanovat minulle äkkiä, röyhkeästi:
Toveri Kots, no miten menee?
Toveri Kots, minne olette nyt menossa? Toveri Kots, antautuisitte jo,
toveri Kots, toveri Kots,
toveri, toveri, toveri, toveri Kots…

Minä sanon, älä ole huolissasi, minun päälleni ei ole mitään,
muistathan, me olimme sinä päivänä baletissa.
Vaikka ykköskanavalla näytettiinkin monta kertaa, miten minä potkin paskalakkia munille…

Mutta kuitenkin luulen, että ne eivät nappaa näin surkeita,
minun puolestani nousee koko älymystö,
ihmisoikeusväki ja europarlamentin jäsenet,
Viron kirjailijaliitto ja Italian kommunistinen puolue.
Näetkö, siksi ne pelkäävät minua,
eikä kannata, ei kannata nauraa niin iloisesti. Mutta ei myöskään kannata itkeä kuin olisi jo hukassa.
Kaikki on okei, kaikki on rajua, minä olen toistaiseksi vapaana.
Istumme kanssasi keittiössä****, kevät on aluillaan.
Ja ympärillä on pelkkiä efesbeeläisten kortteleita…

Toveri Kots, no miten menee?
Toveri Kots, minne nyt sitten menette? Toveri Kots, antautukaa jo,
toveri Kots, toveri Kots,
Toveri, toveri, toveri, toveri
Kots…

Suom. Jukka Mallinen

* toukokuun kuudennen päivän juttu: Mielenosoituksessa 6.5.2012 Bolotnaja-aukiolla poliisi käyttäytyi provosoivasti ja syntyi rähinöitä. Poliisi oli valmiina ja ryhtyi käyttämään rähinöitä perusteena laajoihin mielivaltaisiin vangitsemisiin ja oikeusjuttujen nostamisiin. Pidätykset kohdistuivat eri sosiaaliryhmiin ja poliisilta lipsahtikin eräässä kuulustelussa: ”Tämä on tällainen sosiaalinen poikkileikkaus.” Tarkoitus on siis levittää pelkoa: kuka tahansa mielenosoitukseen uskaltautunut voi joutua putkaan ja syytteeseen.
** FSB – Federaation turvallisuuspalvelu, entinen KGB.
*** yhteishuoneisto
**** ”Istumme keittiössä kanssasi” – sitaatti Osip Mandelstamin runosta tammikuulta 1931: runoilija valvoo yöllä keittiössä vaimonsa Nadezhda Mandestamin kanssa odottaen, että heidät tullaan pidättämään.