Puolustusvoimat jouluostoksilla Hollannissa – Leopard-panssarivaunuja pukinkonttiin

Hollanti myi Leopard 2A6 -panssarivaunujaan Suomelle, koska maa päätti keskittyä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Hollantilainen tutkija Frank Slijper kysyy, mihin uhkakuviin Leopardit ostanut Suomi valmistautuu.

Käytetyt panssarit hankkinut Suomi ei jaa Länsi-Euroopan uhkakuvia: Hollanti luopui lähes kaikista panssareistaan. Suomen ostettua sata Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollantiin jäi vain 16 panssarivaunua. Kauppaan kuului myös 45 alun perin israelilaista lyhyen ja keskipitkänmatkan Gill-panssarintorjuntaohjusjärjestelmän alustaa.

Suomeen vuosina 2015-19 saapuvat taistelupanssarivaunut tuplaavat muutamaksi vuodeksi maamme panssarikaluston.

Puolustusvoimien nykyiset Saksasta hankitut Leopard 2A4 FIN -taistelupanssarivaunut poistuvat käytöstä 2020-luvulla. Maavoimien esikunnan jalkaväen tarkastajan eversti Jukka Valkeajärven mukaan niiden jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.

”Vaunuja tultaneen käyttämään muiden joukkojen panssarintorjunnan vahventamiseen, ajoharjoitteluun, aselajien erikoisvaunujen alustoiksi sekä varaosiksi.”

Valtiontalouden kriisi pakotti myymään

Puolustusvoimat leikkaa menojaan muun valtionhallinnon rinnalla.

”Hyvä puoli tässä on se, että Suomi varustautuu käytetyllä sotakalustolla, mikä säästää rahaa erityisesti kun valtiot joutuvat toteuttamaan säästöohjelmiaan”, kertoo hollantilainen tutkija Frank Slijper. Hän on seurannut asevarustelua parikymmentä vuotta Campagne Tagen Wapenhandel -järjestössä.

Valkeajärven mukaan Suomen kannatti hankkia Leopardit, koska 199,9 miljoonan euron hintaan sisältyy muun muassa niiden käyttökoulutus, huoltojärjestelmät ja varaosat. Lisäksi Hollanti myönsi pitkän korottoman maksuajan.

Hollanti oli valmis tinkimään hinnasta, kunhan se vain pääsi panssareista eroon. Aseiden romuttaminen on usein kallis vaihtoehto ja siihen halutaan ryhtyä vasta pakon edessä.

Säästöt olivat myös Hollannin myyntipäätöksen takana.

”Hollannille myynti tuo paljon kaivattua kassavirtaa uusien asevarusteluohjelmien kuten F35-taisteluhävittäjien ja miehittämättömien Reaper-hävittäjien maksamiseksi”, Slijper toteaa.

Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut oli alun perin tarkoitus myydä vuonna 2012 Indonesiaan. Hollannin hallituksen suunnitelmat kariutuivat parlamentissa, joka halusi varmistaa ihmisoikeuksien toteutumisen. Slijperin mukaan hallitus oli päätöksestä hyvin turhautunut, koska se samanaikaisesti tarvitsi rahaa.

Ihmisoikeuksista puhuttiin myös kun Hollanti hankki Gill-panssarintorjuntaohjusjärjestelmää Israelista. Suomessa erityisesti ICAHD Finland -järjestö on todennut, että Israelista tehtävät asehankinnat tukevat osaltaan maan sotateollisuutta ja siten Palestiinan laitonta miehitystä.

Miksi vaunut hankittiin

Panssarivaunukauppojen taustalla on Hollannin puolustuspoliittinen päätös keskittyä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi-kaupan jälkeen maalle jää enää 16 taistelupanssarivaunua.

”Hallitus on hävittänyt kaikki panssaridivisioonat, koska piti niitä kylmän sodan perintönä eivätkä ne sovi interventioihin ulkomailla”, kertoo Slijper.

Suomi ei jaa Länsi-Euroopan turvallisuuspoliittista käsitystä. Slijper kysyykin, valmistautuuko Suomi Venäjän invaasioon vai edistävätkö panssarivaunut ulkopolitiikkaa.

”Ydinkysymys on tietenkin se, mikä on hankinnan tosiasiallinen syy, koska 200 miljoonaa euroa panssarivaunuista on iso määrä rahaa.”

Jarmo Pykälä