Muuttoaalto Liettuasta jatkuu – asevelvollisuus ei houkuttele nuoria

Liettuan puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa leimaavat tiiviit kytkökset Yhdysvaltoihin ja Natoon. Tämän vuoden alussa tehdyllä päätöksellä Liettua kutsui uudelleen asevelvollisia palvelukseen, vaikka maa lakkautti asevelvollisuuden vuonna 2008. Hallituksen tekemät päätökset eivät ole vakuuttaneet liettualaisia erityisesti kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, ja ihmisten keskuudessa kasvaakin epäluottamus maan johdon toimia kohtaan.

Liettua on pieni Baltian maa, joka, kuten useimmat tällaiset valtiot, on taloudellisesti ja poliittisesti hyvin riippuvainen vaikutusvaltaisista, vahvoista valtioista. Liettuassa zavtettiin vuonna 2012, ja samassa yhteydessä järjestettiin kansanäänestys ydinvoimasta. Visaginasin ydinvoimahanke kaatui selvin numeroin, 63 prosenttia vastusti sitä. Parlamenttivaalien tuloksena paikat jakautuivat seuraavasti: Sosiaalidemokraattinen puolue (37), Kotimaan liitto – Liettuan kristillisdemokraatit (33), Työväenpuolue (29), Liettuan tasavallan liberaalien liike (10), Järjestys ja oikeus (11), Rohkeus polku (7), Liettuan puolalaisten vaaliliitto (8) sekä Liettuan talonpoikien ja vihreiden liitto (1). Liberaali ja keskustalainen liitto jäivät ilman paikkoja.

Vaalien äänestysaktiivisuus oli ennätyksellinen: ensimmäisellä kierroksella äänestämässä kävi lähes 52 prosenttia äänioikeutetuista, toisellakin kierroksella melkein 36 prosenttia. Liettuassa pohditaan yleisesti sitä, että kansanedustajien määrää voisi hyvin vähentää. Vain kolmen miljoonan asukkaan Liettuassa edustajia on 141.

CIA:n vankilat

Vaikka luottamus valtionhallintoon on kasvanut, monet ihmiset ovat varmoja siitä, että sidosryhmillä on suuri vaikutus hallitukseen. Vuonna 2014 Transparency International -järjestön toteuttamassa kansainvälisessä korruptiovertailussa Liettua sai 58 pistettä 100:sta ja oli 39. sijalla 175 maan listassa. Yksi tärkeimmistä sektoreista – lainvalvonta – on hyvin korruptoitunut. Korruptiota on paljon myös poliitikkojen keskuudessa. Hyvä esimerkki siitä on kuvailtu alla.

Liettua on yksi maista, jonka alueella epäillään olleen CIA:n salaisia pidätyskeskuksia, mutta Liettuan hallitus ei ole koskaan tunnustanut sitä. Liettuan parlamentti teetti tutkimuksen, jonka mukaan CIA kysyi lupaa perustaa vankiloita Liettuaan ja siirtää sinne omia vankejaan. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että vankila on ollut toiminnassa. Vankien siirrosta Liettuaan perustettuun vankilaan ei löydetty todisteita. Asian jatkotutkinta on jäänyt valtakunnansyyttäjänviraston vastuulle. Viraston jo vuonna 2009 aloittama tutkinta on edelleen kesken. On siis kulunut kuusi vuotta valtakunnansyyttäjänviraston tutkimuksen alkamisesta, eikä minkäänlaista lopputulosta ole näkyvissä.

Monissa muissa maissa asiat on myönnetty julkisesti. Esimerkiksi Romaniassa presidentti ilmoitti, että hän oli hyväksynyt sen että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA rakentaa vankilansa Romaniaan. Puolan hallitus taas ilmoitti, että oli yhteistyössä CIA:n kanssa perustamassa vankilat Puolaan.

Venäjä-sanktiot iskivät logistiikkaan

Kun otetaan huomioon Liettuan historia, geopoliittinen tilanne, Ukrainan konflikti ja heikentyneet suhteet Venäjän kanssa, on helppo ymmärtää, että maalla on monia haasteita. Yksi niistä on kauppasuhteet Venäjän kanssa. Venäjä on aina ollut yksi maan tärkeimmistä vienti- ja tuontikumppaneista. Tapahtumat Ukrainassa ja julistetut sanktiot vaikuttivat enimmäkseen Liettuan kuljetus- ja logistiikka-aloille. Jännittynyt poliittinen tilanne ja siitä johtuvat taloudelliset suhdanteet ovat osoittautuneet kuljetusalalle ongelmallisiksi. Tästä johtuen yksi ulkopolitiikan päätavoitteista vuonna 2015 on tukea yrityksiä hankkimaan uusia ulkomaisia markkinoita ja järjestää yritysryhmiä koskevia vientialoitteita.

Yksi tärkeä ulkopolitiikan painopiste on tietenkin osallistuminen Naton politiikan muodostukseen sekä avustaminen alueellisen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa. Vuonna 2014 Liettua vietti 10-vuotista Nato-jäsenyyttään. Kymmenen vuoden aikana ulkopolitiikan tärkein suunta on aktiivinen osallistuminen EU:n puolustuspolitiikkaan. Liettua lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2008. Tämän vuoden alussa Liettuan puolustusneuvosto, joka on hallitusta avustava asiantuntijaelin, teki aloitteen väliaikaisen asevelvollisuuden aloittamisesta. Tähän aloitteeseen perustuen hallitus päätti kutsua varusmiehet takaisin palvelukseen.

Tämä on aiheuttanut paljon keskustelua ja tyytymättömyyttä yhteiskunnassa. Puolueiden johtajat ovat ehdotuksesta hyvin erimielisiä. Kun haittoja ja hyötyjä oli arvioitu, päätös hyväksyttiin ja 13. toukokuuta julkistettiin ensimmäinen lista palvelukseen kutsutuista asevelvollisista. Monet liettualaiset asuvat ja työskentelevät ulkomailla, siksi he ovat huolissaan siitä miten toimia, jos löytää itsensä listalta. Vapaaehtoiset sotilaat puolsivat päätöstä ja olivat todella iloisia kun se tuli voimaan. He ajattelevat, että asevelvollisuus on välttämättömyys. Mutta muut ihmiset pohtivat, miten jättää perhe ja työ.

Kansa ei halua asevelvollisuutta

Monet ovat sitä mieltä, että asevelvollisuus kuihduttaa taloudellisesti vielä enemmän valtiota, koska pitää luoda uusia virkoja, rakentaa kasarmeja varusmiehille ja myös maksaa palkkoja sotilaille. Rakennusten rakentaminen vie aikaa, siksi ensimmäisten varusmiesten asuinolot saattavat olla huonot. Ihmisten kommenttien perusteella näyttää siltä, että yhä suurempi osa ei halua luopua tavanomaisesta elämänrytmistä ja on sitä mieltä, että asevelvollisuus ei auta valtion suojelemisessa todellisessa sotatilanteessa. Ihmiset eivät ole varmoja siitä, miten asevelvollisuuslaki ja -järjestelmä tulevat toimimaan ja epäilevät, että esiin nousee paljon puutteita. Järjestelmä vaatii paljon varoja valtion budjetista, vaikka on muita tärkeämmiksi koettuja kohteita, mihin varoja pitää käyttää.

Samaan aikaan kun Liettua suunnittelee sotaharjoituksia Naton kanssa sekä auttaa ja opettaa Ukrainan sotilaita, se on EU-maa, jossa on suurin väestökato ja jossa tehdään eniten itsemurhia. Naton sotaharjoitukset, sen asetoimitukset Liettuaan sekä harhaanjohtavat tiedot synnyttävät liettualaisissa paniikkia ja epäluottamusta. Välttämätön asevelvollisuus, epävakaa taloudellinen tilanne ja selkkauksen pelko johtavat yhä suurempaan muuttoaaltoon.

Rita Augustauskaite
Kirjoittaja oli keväällä työharjoittelussa Rauhanpuolustajien toimistossa Helsingissä.