Maailma sosiaalifoorumissa

Vuodesta 2001 asti järjestetty Maailman sosiaalifoorumi jaksaa yhä vastustaa globaalia uusliberalistista talouspolitiikkaa. Toistamiseen Tunisian pääkaupungissa Tunisissa järjestetyssä tapahtumassa yli 5000 kansalaisjärjestöä tai yhdistystä ja kymmenettuhannet osallistujat ympäri maailmaa vaativat solidaarisuutta, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan foorumi jatkossa kehittyy.

Maailman sosiaalifoorumin yhteydessä on hyvä pohtia demokratian merkitystä. Demokratiaa pidetään yleisesti tavoiteltavana päämääränä. Onko se niin sanotun länsimaisen sivistyksen tuotos? Voiko demokratiaa soveltaa maailman eri kolkissa? Ympäristötaloustieteilijä Aseem Shrivastava on pohtinut demokratia-käsitettä ja heijastellut sitä intialaiseen käsitteeseen swaraj. Shrivastavan mukaan demokratia ei anna tarpeeksi tilaa ihmisen individualismille tai “itselle”, vaan pakottaa yksilön alistumaan enemmistön tahtoon.

Historiallisesti swaraj tarkoittaa itsehallintoa, vaikka sen tarkkaa etymologiaa ei tunneta. Intian edesmennyt johtaja Mahatma Gandhi painotti swarajin merkitystä elämänsä loppuun saakka. Gandhi näki ihmisen individualistiset tarpeet osana yhteisöä niin julkisessa kuin yksityisessä tilassa. Gandhi väitti, ettei ihmisen vapaus ole mahdollista ilman henkistä itsehallintaa. Shrivastava ei vastannut siihen, sulkeeko nykydemokratia yksilön kunnioittamisen ja henkisen itsehallinnan tilat. Globalisaation aikakaudella demokratiaa ja sen ympärillä hääräävää historiallista Eurooppa-keskeistä kehitystarinaa on hyvä avata ja pohdiskella säännöllisesti.

Choucha-leirit yhä vailla tunnustamista

Tunisin sosiaalifoorumissa haettiin huomiota myös Tunisiassa Libyan rajalla sijaitseville Chouchan pakolaisleireille. Leirit perustettiin Libyan sisällissodan seurauksena helmikuussa 2011. Leirien kautta sadattuhannet ihmiset pakenivat Libyan taisteluita. Tällä hetkellä leireillä asuu muutamia tuhansia lähinnä somalialaisia, eritrealaisia ja sudanilaisia, joilla ei ole paikkaa paeta Libyan väkivaltaisuuksia. He eivät voi myöskään palata lähtömaihinsa.

Leirien olot ovat vaikeat. Vaikka YK:n pakolaisjärjestö UNCHR määrittelee leirien asukkaat pakolaisiksi, heitä ei lasketa järjestön uudelleensijoitusohjelman piiriin. Toisin sanoen pakolaisille ei anneta mahdollisuutta rakentaa elämäänsä “kolmannessa” maassa, ellei vaihtoehdoksi lasketa Välimeren ylittämistä “omatoimisesti”.

Usein unohdetaan, että köyhät maat kantavat suurimman vastuun maailman pakolaisista. Yli 96 prosenttia maapallon pakolaisista on asettunut muualle kuin Eurooppaan. Neljä viidesosaa maailman pakolaisista on lähtömaidensa rajojen sisäpuolella ja lähialueilla. Eniten pakolaisia maailmassa asuttavat muun muassa Pakistan, Jordania, Syyria ja Iran. Sotien ja konfliktien taustalta, aivan kuten Libyassa, löytyvät usein teollisuusmaiden intressit ja kädenjälki.

Epävakaa Sahel

Tšadin Idriss Débyn itsevaltaista hallintoa vastustavat aktivistit Abdelkérim Yacoub Koundougou, Abakar Assileck Halata, Taher Ali-Nanaye ja Ibangolo Maina Manga Abel pohtivat Boko Haramin vaikutusta Länsi-Afrikassa ja Sahelissa sekä alueen vaurauden epätasaista jakaantumista. Abelin mukaan Tšad on maailman ainoa öljyntuottajamaa, jonka pääkaupungissa N’Djamenissa ei ole sähköjä.

Nigeriassa perustetun ja myös Pohjois-Kamerunissa toimivan ääri-islamilaisen Boko Haramin roolista käytiin monitahoista keskustelua. Aktivistien mielestä ongelmaan pitäisi etsiä poliittista, ei sotilaallista, ratkaisua. He esittivät kysymyksiä: miksi nuoret haluavat liittyä järjestöön; miksi Boko Haramilla on ranskalaisia aseita; miksi Ranskan sotilastukikohta sijaitsee muutamien kilometrien päässä Boko Haramin hallinnoimilta alueilta? Boko Haramin toiminta näyttäisi tähtäävän muiden ääri-islamististen terroristijärjestöjen tapaan epävakauden luomiseen toiminta-alueillaan uudenlaisen hegemonian pystyttämistä silmälläpitäen.

Haasteiden kohtaaminen

Mielenkiintoinen Kuinka ratkaista Pohjois-Afrikan konfliktit rauhanomaisesti -seminaari päättyi joukkotappeluun. Algerialaiset ja marokkolaiset osallistujat eivät kyenneet selvittämään Länsi-Saharan kysymykseen liittyviä erimielisyyksiään vuoropuhelun keinoin. Etenkin algerialaiset saapuivat tilaisuuteen melko provosoivalla asenteella. Yleensä tappelupukarin roolin ovat omineet marokkolaiset osallistujat. Tähän ovat tottuneet myös Länsi-Sahara-aiheisia tapahtumia järjestävät tahot Suomessa.

Foorumissa kohtasivat muun muassa Ukrainan, Palestiinan ja Kurdistanin konflikteja sekä USA:n ja EU:n transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP), ekologista taloutta, kestävää kehitystä, kaivostoimintaa sekä ammattiyhdistysliikkeen haasteita käsittelevät teemat. Ne nivoutuivat sulavasti yhteen monikansallisen yhtiövallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan painotusten kanssa. Bardon museon terroriteon johdosta Tunisissa oli tiukat turvatoimet, jotka eivät kuitenkaan pilanneet foorumin juhlavaa ilmettä. Foorumin yhteinen sanoma olikin, ettei terrorismin pelolle tule antaa periksi. Joidenkin ranskalaisten osallistujien mukaan Tunisiassa lopulta säästyttiinkin Pariisin Charlie Hebdoon tehtyjen iskujen jälkeiseltä hysterialta.

Karim Maiche