Marokon ja EU:n vapaakauppasopimus ajautumassa haaksirikkoon
EU:n tuomioistuin päätti joulukuussa poistaa Marokolta tullietuudet maatalous- ja kalastustuotteilta, jotka ovat peräisin miehitetyltä Länsi-Saharan alueelta. Tullietuudet koskevat etenkin tomaatteja, joita viljellään paljon Länsi-Saharassa ja myydään Euroopassa marokkolaisina. Jatkossa Marokon on merkittävä tarkemmin tomaattien alkuperä, mikä tulee helpottamaan myös tiedostavien kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch otti asiaan kantaa tammikuussa ja sanoi, että Marokolla ei tulisi olla oikeutta merkitä länsisaharalaisiin tuotteisiin alkuperämaaksi Marokkoa.
EU:n päätöksestä voimaantuneena länsisaharalaisten vapautusliike Polisario on päättänyt viedä myös EU:n ja Marokon väliset kalastussopimukset Euroopan unionin tuomioistuimeen. Kiistanalaiset kalastusoikeudet ovat sallineet EU-maiden alusten kalastaa Länsi-Saharan rikkailla kalavesillä. Paine kalastussopimusten purkamiselle on kasvanut, sillä esimerkiksi Norja on ryhtynyt sakottamaan näillä aluevesillä kalastavia aluksiaan. Myös alueen suurten mineraalivarojen hyödyntäminen on herättänyt voimakasta kritiikkiä, ja monet skandinaaviset eläkeyhtiöt ovat asettaneet yhdysvaltalaisia, kanadalaisia sekä australialaisia kaivosyhtiöitä mustalle listalle niiden hyödyntäessä Länsi-Saharan valtavia fosfaattivarantoja.
Marokossa asiaan on reagoitu pettyneenä. Maan on spekuloitu jopa voivan auttaa Välimeren paperittomien siirtolaisten pääsyn estämisessä Eurooppaan tai irtautuvan yhteistyöstä terrorismin vastaisessa taistelussa.
Antti Kurko
Marokko karkotti 68 ulkomaista aktivistia
Marokko karkotti 17.–20. tammikuuta 68 ulkomaalaista aktivistia, jotka olivat matkalla kohti Länsi-Saharaa. Suuri osa ryhmästä oli norjalaisia (61), mutta mukana oli aktivisteja Ruotsista, Liettuasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Puolasta. Heidät otettiin kiinni 22:ssa eri tilanteessa.
Virkavallalta saadut perustelut sille, minkä takia ulkomaalaisten ei sallita vierailla alueella, olivat mitä mielikuvituksellisimpia. Syiksi muun muassa esitettiin, että he eksyisivät kaupungissa, Marokon puolella olisi mukavampaa ja että Jumala on kieltänyt heiltä pääsyn. Todellinen syy on kuitenkin se, että Länsi-Saharan miehityksen kyseenalaistaminen on kiellettyä Marokossa perustuslain nojalla ja siksi Marokko sulki Länsi-Saharan rajan ulkomaisilta aktivisteilta.
Some-kampanja kansanäänestyksen puolesta
Aktivistien karkotuksesta syntyi välittömästi kansainvälinen kampanja sosiaalisessa mediassa. Kampanjassa on kannustetaan ihmisiä ottamaan itsestään kuva siniseksi värjätty sormi pystyssä ja vaatimaan näin kansanäänestyksen järjestämistä Länsi-Saharan itsenäisyydestä. Musteella siniseksi värjätty sormi on joissakin maissa tapa erottaa jo äänestäneet ihmiset niistä, jotka eivät vielä ole äänestäneet, ja siten varmistaa, ettei kukaan äänestä kahta kertaa.
Some-kampanjassa tuetaan myös vuoden alussa alkanutta kansainvälistä adressia, jossa kerätään allekirjoituksia sen puolesta, että länsisaharalaiset saisivat vihdoin äänestää itsenäisyydestään. Allekirjoitukset luovutetaan elokuun puolivälin jälkeen YK:n turvallisuusneuvostolle Geneveen ja New Yorkiin. Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa: http://www.westernsahara-referendum.org/
Suomen tunnustettava Länsi-Saharan itsenäisyys
Rauhanpuolustajat ja Kansainvälinen solidaarisuustyö aloittivat kampanjan, jossa ajetaan sitä, että Suomi tunnustaisi Länsi-Saharan itsenäisyyden. Kampanjan aikana järjestetään tapaamisia kansanedustajien ja ulkoministeriön kanssa sekä kerätään nimiä adressiin.
Kampanjan tarkoituksena on painostaa Suomea osana kansainvälistä yhteisöä reagoimaan Länsi-Saharassa tapahtuviin ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkauksiin. Pahimmillaan pitkittyvä hiljainen konflikti voi lisätä riskiä uuden sodan syttymiselle Luoteis-Afrikassa.
Adressin voi käydä allekirjoittamassa Kansainvälisen solidaarisuustyön verkkosivuilla osoitteessa: http://kvsolidaarisuustyo.fi/