Turun Taideakatemian sotanäytelmä haastaa kohtaamaan pedon meissä.

Turun Taideakatemian Köysiteatterissa helmi-maaliskuussa esitettävä näytelmä Sota-essee ihmiskunnan historiasta on ohjaaja-käsikirjoittaja Sami Sainion sekä äänisuunnittelija Azra Topcun taiteellinen opinnäytetyö. Poikkitaiteelliseen projektiin osallistuu opiskelijoita usealta akatemian eri linjalta. Näytelmä pohtii ihmiskunnan historiaa sodan näkökulmasta teatterin lisäksi nukketeatterin, tanssin, sirkuksen ja kuvataiteen voimin.

Sami Sainio kutsuu näyttelijöitä kokoon puisella miekalla huitoen. Ensin venytellään äänijänteitä ja vartaloa ringissä, sitten harjoitellaan uutta laulua: ”Amerikan maa on suuri maa, tehkää siitä unelma.” Olemme Sota-essee ihmiskunnan historiasta -näytelmän harjoituksissa.

Näytelmä herättää kysymyksiä sodan motiiveista ja kokemuksista. Mitään tiettyä sanomaa sillä ei kuitenkaan ole. ”Tärkeintä on, että yleisö näkee, kokee ja nauttii. Ja ehkä hieman herää myös ajattelemaan.” Esitys luodaan, osittain tiukan aikataulun takia, prosessimaisesti. Käsikirjoitus valmistuu harjoituksissa. ”Se, mitä harjoituksissa tapahtuu, tarkentaa ajatusta kokonaisuudesta”, Sainio sanoo.

Näytelmän tuotantotiimi on ajautunut myös miettimään omaa suhdettaan väkivaltaan. ”Olemme tulleet yhdessä siihen tulokseen, että sotia on aina ollut, eikä loppua näy. Jokaisesta ihmisestä löytyy sisältä peto, joka on valmis tappamaan.”

Näytelmän isä Sainio ei miellä itseään rauhanaktivistiksi. ”Olen reserviupseerikoulun käynyt historianrakastaja. Kertausharjoitukset ajoivat minut aikoinaan pohtimaan enemmän aikamme konflikteja. Kohtaako sukupolvemme jotain ihan ennennäkemättömän kamalaa, jota ei ole ennen tapahtunut?”

Äänimaailma kuin yksi näyttelijä

Näyttelijä Tito Tuononen kertoo näytelmän harjoitusten lisänneen tietoisuutta eläimestä kaikissa meissä. ”Kun näyttelee toisen ihmisen tappamista, täytyy olla valmis kohtaamaan eläimen oman itsensä sisällä. Juuri tämän eläimen tukahduttamisesta syntyy pakkautunut viha, joka on omiaan panemaan alulle väkivaltaisia konflikteja. ”

Näytelmän äänimaailmasta vastaavalla Azra Topculla on ollut mielenkiintoinen ja vaativa tehtävä. ”Sen huomaan, että tämän aiheen suhteen on varovaisempi, ei tule lähdettyä niin helposti leikkimään.” Hieman Topcu kuitenkin uskaltaa leikitellä, loppua kohden ääni-ilmaisu kevenee. ”Olisi niin helppoa mennä siitä missä aita on matalin, käyttää vain tykinlaukauksia ja raskasta musiikkimattoa”, hän toteaa.

Sota-esseessä, kuten useasti Sainion näytelmissä, äänimaailman merkitys on tärkeä, se on ikään kuin yksi näyttelijöistä. Topcu on myös itse säveltänyt musiikkia näytelmään. Ääni-ilmaisu rakentuu koko ajan käsikirjoituksen valmistuessa.

Topcu kokee teatterimusiikin olevan hänen juttunsa. ”Vain mielikuvitus on rajana, voi lähteä tarjoamaan oikeastaan ihan mitä vain. ”

Näytelmän tekijät kokevat yhteiskunnallisuuden luonnollisena osana teatteri- ja muuta taidetta. ”Taide heijastelee elämää ja elämä taidetta”, summaa Tuononen. ”Provokatiivinenkin saa olla, mutta silloin on syytä myös kantaa vastuu.”

Minna Sumelius

Sota-essee ihmiskunnan historiasta, näytökset Turun Akatemian Köysiteatterissa, Linnankatu 56.
26.-28.2., 4.3., 6.3. & 8.3., kaikki esitykset kello 19
Liput: 5 € alennusryhmät, muut 10 €
Lippuvaraukset osoitteesta lippuvaraukset@turkuamk.fi