JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) ja SASKin (Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus) opintomatkalle Ecuadoriin osallistui yhteensä 12 JHL:n päättäjää ja työntekijää joulukuussa 2013. Matkan aikana tutustuttiin julkisen alan kansainvälisen liiton PSI:n (Public Services International) kanssa kumppanina toteutettuihin hankkeisiin julkisen sektorin neuvotteluoikeuksista sekä Andien vesihankkeeseen.

Julkisen sektorin neuvotteluoikeudet Ecuadorissa

Tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin liittojen yhteistyötä, jotta ne kykenisivät vastaamaan jatkuviin työsuhdeturvan heikentymisiin ja tarjoamaan rakentavia vaihtoehtoja neuvotteluissa valtiotyönantajan kanssa. Päätavoitteena on saada kaikki julkisen sektorin työntekijät saman lainsäädännön piiriin. Lisäksi tavoitteena on tukea uuden julkisen sektorin kansallisen tason liiton kehittymistä niin, että se kattaisi tulevaisuudessa kaikki julkisen alan työntekijät riippumatta työsuhteen laadusta. Konkreettisesti hankkeessa laaditaan liittojen yhteisiä esityksiä, edistetään toiminnallista ja järjestöllistä yhdistymistä, kampanjoidaan ja tehdään vaikuttamis-, tutkimus- ja selvitystyötä, puolustetaan ay-oikeuksia sekä koulutetaan liittojen johtoa tes-neuvottelussa ja ay-toiminnassa.

Kävimme keskusteluja ay-oikeushankkeen tilanteesta PSI:n Ecuadorin-koordinaattorien Veronica Montúfarin ja Ricaro Buitron sekä SASKin aluekoordinaattorin Patricio Samboninon kanssa ja myös lukuisten ammattiliittojen edustajien kanssa. 

JHL ja SASK toimivat ay-oikeushankkeen rahoittajina. Hanke käynnistyi vuonna 2012 tutkimuksella, jossa analysoitiin vuonna 2008 muutettua perustuslakia, jolloin lisättiin muun muassa presidentin valtaoikeuksia. Nykylain mukaan virkasuhteessa olevilla ei ole järjestäytymis-, neuvottelu- eikä lakko-oikeutta. PSI:n jäsenliitot tavoittelevat tilannetta, jossa kaikki julkisen alan työntekijät olisivat työsuhteisia ja siten työlainsäädännön piirissä. Keskustelujemme yhteinen näkemys oli, että tulee keskittyä tulevaisuuteen ja analysoida vuosien 2012-2014 aikana toteutettavan hankeen konkreettiset tekemiset. Erityisen tärkeätä olisi saada aikaiseksi vuoropuhelu hallituksen ja presidenttiä kannattavien liittojen sekä järjestöjen kesken.

Maksuton koulujärjestelmä ja minimipalkka

Presidentin valtaoikeuksissa Ecuadorissa on mielestäni menty äärimmäisyyksiin. Esimerkiksi julkisten koulutettujen liittojen työntekijöiden työsuhteiden siirtäminen virkasuhteisiksi, joilla ei ole neuvottelu- eikä järjestäytymisoikeutta, on ylilyönti, jota ei voi puolustella. Korruptio ja muut valtaeliittiin pesiytyneet toimintamallit tulee karsia niin ammattiyhdistys- kuin muustakin toiminnasta. Matkalla sain kuitenkin myös todeta, ettei ole mustavalkoista totuutta ja että asioita tulee tarkastella useammasta näkökulmasta. Suomessa on eletty demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jo pitkään, meillä ammattiyhdistystoimintaa ja -oikeuksia pidetään liiankin itsestään selvinä. Piti kaivaa muistilokeroista ja historiasta aika, jolloin Pohjoismaissa taisteltiin oikeudesta ammattiyhdistystoimintaan ja lakko-oikeuteen sekä pääsystä neuvottelupöytään.

Ecuadorissa presidentti Rafael Correa on saanut aikaiseksi varsin mittavia parannuksia, joilla on kyetty korjaamaan kaikkein heikoimpien asemaa. Maassa on muun muassa luotu valtion maksuton koulujärjestelmä ja määrätty minimipalkka. Lapsityö on Ecuadorissa yleistä, ja ilmainen valtion koulujärjestelmä on mittava edistysaskel, jolla pidetään lapset edes koulunkäynnin ajan poissa työstä. Tulevaisuudessa myös maan heikompiosaisilla ja maaseudun väellä on mahdollisuus saavuutta luku- ja kirjoitustaito.

Minimipalkka on parantanut erityisesti maaseudun väestön asemaa. Työttömyys ja epävirallisen työn suuri osuus (52 % koko työväestöstä) näkyy kaikkialla, eikä katukaupustelijoilta puutu mielikuvitusta. Väestön tuloerot näkyvät kaikkialla. Ecuadorista käydään myös espanjankielisissä maissa töissä ja palkka lähetetään perinteisesti perheelle. Espanjan lama on aiheuttanut sen, että vierastyöläiset ovat joutuneet palamaan kotimaahan. Tämä tarkoittaa koko perheen suvun elintason laskua ja näkyy muun muassa keskeneräisinä rakennuksina sekä työttömyyden kasvuna. Julkisen sektorin toimintaa kuvaa rahoituksen puute, ja työtulojen verotus on vasta aloitettu. Ay-liikkeellä ei ole voimaa julkisella sektorilla, ja keskinäiset erimielisyydet kolmen prosentin järjestäytymisasteella syövät mahdollisuuden vaikuttaa asioihin.

Vesiprojekti Andeilla

Tutustuimme myös vesiprojektiin Andien alueella, joka kattaa Bolivian, Ecuadorin, Kolumbian ja Perun. Hankkeen tavoitteena on se, että vesi luokiteltaisiin kaikissa Andien alueen maissa ihmisen perusoikeudeksi ja tämä oikeus kirjattaisiin perustuslakiin. Vesialan liitoilla on alueellinen strategia ammattiliittojen vahvistamiseksi ja alueen maiden julkisen vesihuollon kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Liitot toteuttavat uusia strategioita veden luokittelemiseksi ihmisoikeudeksi ja ihmisarvoisen työn vahvistamiseksi vesialalla.

Hanke koostuu kolmesta komponentista: Strategiat vesilaitosten yksityistämistä vastaan, verkostojen ja allianssien luominen kansalaisjärjestöjen ja energia-alan ammattiliittojen kanssa sekä synergioiden ja vaikutusvallan kasvattaminen. Tutkimusten, selvitysten ja koulutuksen avulla pyritään kasvattamaan liittojen tietämystä uusista yksityistämismuodoista ja samalla vahvistamaan liittojen kykyä vastata niihin.

Ecuador ihmetyttää ja ihastuttaa

Paikallinen sanonta ”Kukaan ei kuole aattona” kertoo kohtalonuskosta ja koetuista vaikuttamismahdollisuuksista. Työturvallisuus on vieras asia, johon mielestäni ei ole panostettu lainkaan. Rakennustyömailla ei näy kaiteita eikä suojaimia, hitsarille suojalasit ovat haitta ja liikenne on suomalaisin silmin hurjaa – erityisesti jalankulkijoiden henki on varsin usein vaarassa.

Andien vuoristojen rinteillä hätkähdyttivät sveitsiläiset ruusutarhat. Hollannista meille tuotavat upeat pitkät ruusut kasvavat siellä. Meillä jo kymmeniä vuosia sitten kielletyt torjuntaaineet yhdistettynä edullisiin ilmasto-olosuhteisiin saavat aikaan pitkän, kauniin ja vahvan ruusun. Hintana on paikallisten työntekijöiden hedelmättömyyttä aiheuttava syöpäsairaus. Ecuadorissa kuka tahansa voi ostaa maata, kunhan iskee pöytään riittävän määrän dollareita. Monet ylikansalliset yritykset ovat tuota seikkaa hyödyntäneet, kun lainsäädännössä ei ole vielä isompia rajoitteita säätelemässä toimintaa.

Ecuadorissa intiaanien kulttuuri ja kieli on säilynyt ja se näkyy kaikkialla. Vierailumme Ottavalan intiaanikaupungissa oli yksi matkan suurista elämyksistä. Mielessäni kävi oma alkuperäiskansamme saamelaiset, jotka eivät saaneet käyttää minun lapsuudessani omaa äidinkieltään koulussa. Oli kaunista katsoa, kuinka ylpeästi intiaaniväestö kantoi omaa pukuansa.

Viiden minuutin venyvä käsite odotusajoissa ja stressaamaton suhtautuminen aikataulumuutoksiin olisi terveellistä meillekin. Yhteisöllisyys on itsestäänselvyys, perhe ja suku ovat tärkeitä, ihmiset ystävällisiä ja leppoisia. Työtä voidaan tehdä joka päivä, mutta toisaalta työ voidaan perustellusta syystä keskeyttääkin, jos vaikka kaverit pyytävät mukaan pelaamaan jalkapalloa.

Matkasta on kulunut puoli vuotta, mutta työstän monia asioita mielessäni vielä pitkään, ja palaan ajatuksissani usein tuohon ystävälliseen maahan, jossa on upea kulttuuri ja johon sain ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua.

Eila Pelttari
Kirjoittaja on JHL:n pääluottamusmies ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan sekä rauhantoimikunnan työvaliokunnan jäsen.