Somalian parlamentti pakotti maan pääministerin Hassan Ali Khairen tekemään eropäätöksen heinäkuun lopussa epäluottamuslauseäänestyksen jälkeen. Monet pitävät syrjäyttämistä ennenkuulumattomana ja pelkäävät sen uhkaavan maan haurasta rauhaa ja demokratiaa.
”Olen päättänyt toimia esimerkkinä Somalian kansalle ja erota pääministerin tehtävästäni maan yhtenäisyyden hyväksi. Haluan estää Somaliaa luisumasta takaisin tuhoon ja kärsimykseen”, Hassan Ali Khaire sanoi eropuheessaan, jonka hän piti kiistanalaisen epäluottamuslauseäänestyksen jälkeen.
Äänestys epäluottamuksesta pidettiin sen jälkeen, kun Somalian liittovaltion hallituksen ja osavaltioiden johtajat – mukaan lukien presidentti Mohamed Abdullahi Farmaajo ja pääministeri Hassan Ali Khaire – päättivät pitkään odotetun tapaamisen Dhusamarebissa, joka on Galmudugin osavaltion pääkaupunki. Johtajat yrittivät päästä sopuun vaalijärjestelmän mallista, sillä maassa aiotaan mennä vaaliuurnille myöhemmin tänä vuonna tai ensi vuoden alussa.
Eroon pakotettu somalialais-norjalainen pääministeri Khaire on Somalian historian pisimpään virassa toiminut pääministeri. Hänet tunnetaan henkilönä, joka ajaa vaaliaikataulun noudattamista perustuslain määräämissä puitteissa. Presidentti Farmaajo haluaa kuitenkin ymmärrettävistä syistä jatkaa vallassa virkakautensa lähestyessä loppuaan, eikä sen vuoksi puolla oikea-aikaisten vaalien järjestämistä.
Parlamentaarikot – myös oppositiossa olevat – vihjasivat pääministerin erottamisesta presidentille, joka pian Dhusamarebista paluunsa jälkeen esitteli pääministerin vastaisen kampanjansa. Farmaajo tunnusti parlamentin kyseenalaisen epäluottamusäänestyksen tuloksen välittömästi ja julisti nimittävänsä pian uuden pääministerin.
Kansainvälisen yhteisön jäsenet eivät hyväksyneet parlamentin toimia. USA:n suurlähetystö Mogadishussa pahoitteli, että presidentti ja parlamentin alahuone olivat vetäneet tukensa pääministeri Khairelta ja tämän hallitukselta, mikä lisäsi poliittisia jännitteitä ja nakersi käynnissä olevia neuvotteluja Somalian liittovaltion, sen osavaltioiden ja muiden keskeisten sidosryhmien välillä.
”Tämä epätavallinen menettely on takaisku uudistusohjelmalle, jota Somalia on ajanut Yhdysvaltojen tuella. Somalian vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi voidaan rakentaa vain Somalian johtajien välisellä yhteistyöllä, koordinaatiolla ja kompromisseilla. Jos jokin yksilö tai osapuoli pyrkii hallitsemaan muita, se vahingoittaa koko kansakunnan vakautta”, USA:n lähetystöstä lausuttiin.
Lausunnossa uhattiin lisäksi ”toimenpiteillä niitä, jotka yrittävät heikentää Somalian matkaa kohti vakautta, rauhaa, kattavaa hallintoa ja hyvinvointia”.
Parlamentin ratkaisua moittivat myös YK, Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, Etiopia, EU, Suomi, Ranska, Saksa, kahdeksan Afrikan maan talousryhmittymä IGAD, Irlanti ja Iso-Britannia. Ne ovat vaatineet monenkeskisiä neuvotteluja laajan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi siitä, miten vuoden 2020 vaalit toteutetaan.
Somalian kansainväliset yhteistyökumppanit julkaisivat yhdessä lausunnon, jossa sanotaan: ”Minkä tahansa osapuolen yksipuolinen yritys vaikuttaa vaalitapaan ja -menettelyihin on laiton, eikä sitä voida toimeenpanna ilman muiden osapuolten täyttä tukea. Yhteistyökumppanit seuraavat tiiviisti asioiden kehittymistä.”
Erillisessä lausunnossa Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell totesi: ”Somalian edustajainhuoneen tapahtumat lauantaina ovat takaisku Somalialle ja Euroopan unionin luottamukselle Somalian kehitystä kohtaan.”
Somalian liittohallituksella ja sen jäsenvaltioilla on ollut eripuraa, koska liittohallitus on pannut viralta sitä arvostelleita alueellisia johtajia. Hallitus on antanut potkut ja valinnut tilalle itselleen suosiollisen johtajan lounaisella hallintoalueella, yrittänyt erottaa Jubamaan johtajan Ahmed Mohamed Islamin, sijoittanut uudelleenkoulutetut sotilasjoukot Gedoon ja erottanut alueen muusta Jubamaasta. Mikäli poliittinen kriisi jatkuu, Somalian kansainväliset yhteistyökumppanit pelkäävät, että nykyhallitus ei pidä kiinni vaalien sovitusta aikataulusta.
Vaalimenettelyn lisäksi kansainväliset yhteistyökumppanit patistavat somalijohtajia suostumaan suunnitelmaan implementoida muita demokratiauudistuksen puolia kuten perustuslain arviointi, monipuoluejärjestelmän, toimivan oikeusjärjestelmän ja ihmisoikeuskomission luominen sekä perustuslakituomioistuimen perustaminen. He myös alleviivaavat tarvetta varmistaa että ehdokkaat, puolueet, naiset, nuoret, vähemmistöt ja tiedotusvälineet kaikkialla maassa voivat ilmaista itseään vapaasti, erityisesti vaalien aikaan.
Somalia elää parhaillaan kolmen uhan keskellä tämän poliittisen jännityksen puhjetessa. Maa on kärsinyt ankarasta kuivuudesta, jota seurasivat massiiviset tulvat. Heinäsirkat ovat vallanneet ennätysmäisen laajoja maa-alueita – heinäsirkkoja on enemmän kuin 25 vuoteen – ja nyt uhkana on koronaviruspandemia. Vuosia kestäneen väkivallan ja kuivuuden ja tulvien vuorottelun jäljiltä on yli viisi miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa ja monet ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.
Aina kun vaalit ovat nostattaneet poliittisia erimielisyyksiä ja riitoja, ovat somalialaiset poliitikot luottaneet ulkomaisten diplomaattien väliintuloon ja apuun. Nyt kun tilanne on vaikea ja uhkaa sysätä maan uudestaan kuilun partaalle, Somalian asukkaat etsivät kansainvälisen yhteisön apua orastavan demokratiansa pelastamisessa ja estämään haurasta kansakuntaa romahtamasta.
Mohamed Ibrahim
Kirjoittaja on Suomen Somali Median päätoimittaja. Suomen Somali Media on vastikään avattu verkkomedia somaliankielisille ja maahanmuuttajille.
