Väite 1:
10 miljardia euroa riittää suunniteltuun hävittäjähankintaan ja 10 miljardia koneiden käyttökustannuksiin.
Väite ei pidä paikkaansa.
- 10 miljardia ei riitä hankintaan, sillä summa sisältää aseistuksesta vain osan ja päälle tulevat muun muassa indeksimaksut.
- Indeksimaksut puolustusministeriö on arvioinut enintään 1–1,5 miljardin euron suuruisiksi. Suomen Kuvalehti 15.9.2021
- Vuoden 2020 valtion talousarvion mukaan 10 miljardilla hankitaan aseistusta ”operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä”. Muu aseistus on tarkoitus hankkia ja maksaa erikseen.
Turun Sanomat 19.9.2020
Helsingin Sanomat 15.10.2020
- Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Norjassa ja Kanadassa tehtyihin laskelmiin pohjautuen Suomen hävittäjähankinta voi kokonaisuudessaan maksaa 30–40 miljardia euroa.
Helsingin Sanomat 14.8.2021
Yle 8.7.2015
Ydin 1/2019
- Koko elinkaaren kustannusten ennakointi tässä vaiheessa on mahdotonta, mutta 10 miljardia ei todennäköisesti riitä myöskään käyttökustannuksiin, eli käyttöön ja ylläpitoon sekä päivityksiin. 1990-luvun alussa ministereille kerrottiin Hornetien hankinnan ja 30 vuoden käytön maksavan yhteenlaskettuna 16 miljardia markkaa, eli nykyrahaksi muutettuna 4 miljardia euroa. Ilmavoimien arvion mukaan vuodesta 2020 Horneteihin oli käytetty yhteensä 8,7 miljardia euroa, siis yli kaksinkertaisesti alun perin arvioitu summa. Suomen Kuvalehti 2.5.2018
Väite 2:
64 hävittäjällä pystytään puolustamaan koko maata
Väite ei pidä paikkaansa.
- Eversti evp. Ahti Lapin mukaan 64 hävittäjällä ei pystytä puolustamaan koko maata. Lapin mukaan hävittäjistä ei ylipäänsä ole sodassa juuri hyötyä, mikäli Venäjä hyökkäisi Suomeen.
- Suomen kyky puolustautua sotilaallista hyökkäystä vastaan riippuu puolustuksen kokonaisuudesta, hyökkäyksen voimasta ja tavasta sekä Suomen muualta saamasta avusta. On mahdotonta tietää varmuudella 40 vuodeksi eteenpäin, montako hävittäjää Suomi missäkin skenaariossa tarvitsisi.
- 64:ää uutta hävittäjää perustellaan sillä, että sama määrä Horneteja hankittiin 1990-luvulla. Määrä on alkujaan sattumien summa. Puolustusvoimien ei 1990-luvulla ollut edes tarkoitus hankkia kolmea laivueellista hävittäjiä vaan ainoastaan kaksi, päätös 64 hävittäjästä yllätti jopa kenraalikunnan edustajat. Muissa maissa laivue koostui 12–15 koneesta, eikä 20 koneesta, kuten Suomessa.
Väite 3:
Hornetien suorituskyky korvataan hankkimalla 64 uutta monitoimihävittäjää
Väite ei pidä paikkaansa.
- Mikäli uusia hävittäjiä hankitaan suunnitellut noin 64, Hornetien suorituskykyä ei korvata, vaan suorituskyky nousee merkittävästi, sillä uudet hävittäjät ovat asejärjestelminä vanhoja tehokkaampia. Tämän ovat todenneet konemyyjätkin. Esimerkiksi Tanska korvasi 48 entistä F-16-hävittäjää 27 uudella F-35A-koneella ja katsoi säilyttäneensä saman suorituskyvyn juuri koneiden lisääntyneen tehokkuuden vuoksi.
Väite 4:
Hävittäjähanke ei ole poissa muista hyvinvointiyhteiskunnan menoista
Väite ei pidä paikkaansa.
- Jos julkista velkaa halutaan pienentää, hävittäjien aiheuttama velka on maksettava säästämällä muista yhteiskunnan kuluista tulevaisuudessa.
- Mikäli uusien hävittäjien käyttö ylittää nykyisten Hornetien käytöstä aiheutuvat kustannukset, säästöjä on haettava muista kohteista puolustusbudjetin sisällä tai puolustusbudjettia on kasvatettava ja karsittava muita yhteiskunnan menoja.
- Pääministeri Sanna Marin viittasi tähän todetessaan eduskunnassa 28.9.2021, että ”esimerkiksi ensi vuoden velkaantumisluvuissa tämä [hävittäjähankinta] näkyy 1,5 miljardilla eurolla, eli ei tämäkään ole ikään kuin ylhäältä tullutta rahaa, vaan nämäkin panokset näkyvät siellä meidän alijäämässämme”.
Mitä mieltä kansalaiset ovat hävittäjähankkeesta?
Suomalaisista 39 prosenttia pitää HX-hävittäjähanketta liian suurena tai haluaisi luopua hankkeesta kokonaan. Vain hieman suurempi joukko (42 prosenttia) kannattaa hankkeen toteuttamista vähintään suunnitellussa laajuudessa.
Keskustaa lukuun ottamatta suurimpien hallituspuolueiden kannattajien enemmistö pienentäisi hanketta tai luopuisi siitä kokonaan. Hankkeeseen suhtautuvat kriittisesti erityisesti nuoret ja naiset. Tiedot ilmenevät Kantar TNS Oy:n kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 025 suomalaista 21.5.–26.5.2021. [Kyselyn teettivät rauhanjärjestöt Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Suomen Sadankomitea. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.]
Tutustu kyselyn tuloksiin täällä.
Muissa kyselyissä on selvinnyt, että yli puolet suomalaisista lykkäisi hankintoja.
Iltalehti 11.04.2020
Kunnallisalan kehittämissäätiö 25.07.2020
Yle 23.5.2020
