Wikipedian mukaan demokratia eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys, jonka perusajatuksena on, että hallintovallan edustajat nousevat kansan joukosta ja että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Suomen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa kansan tahtoa edustaa tietenkin vaaleilla valittu eduskunta. Mutta eduskunta voisi nyt nojata muutamassakin merkittävässä asiassa kansalaisten enemmistön tukeen.

Toukokuussa Ylen teettämässä kyselyssä lähes 57 prosenttia suomalaisista kannatti ajatusta hävittäjähankinnan lykkäämisestä, jotta koronakriisin vaurioittamaa taloutta saadaan tasapainoon. Samankaltainen tulos ilmeni muutamaa viikkoa myöhemmin teetetyssä Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) heinäkuun lopulla julkistamassa kyselytutkimuksessa. Hävittäjähankintojen siirtoa useamman vuoden päähän aiemmin suunnitellusta aikataulusta tuki kyselyn mukaan 53 prosenttia vastanneista. Samaisessa tutkimuksessa ilmeni, että kaikkien puolueiden kannattajista vähintään kolme viidestä voisi vähintään hyväksyä hävittäjähankintojen siirron myöhäisempään ajankohtaan.

Valitettavasti tämä tuki HX-hankkeen lykkäämiseksi ei ole näkynyt toivottavalla tavalla sitä koskevan kansalaisadressin allekirjoittajamäärissä. Kuvastaneeko tämä kansalaisten apatiaa mahdollisuuksissaan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin? Mikäli näin on, on kyseessä suuri haaste suomalaiselle demokratialle.

Suomen ydinaseriisuntapolitiikka on toinen tätä pääkirjoitusta Hiroshima-päivänä kirjoitettaessa mieleen tullut ja rauhanliikkeelle merkittävä muutos, jolle löytyy vielä selvemmin kansalaisten tuki. Rauhanjärjestöjen ICAN-verkosto teetti vuoden 2019 marraskuussa kyselytutkimuksen, jonka mukaan 84 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen.

Suomen tulee nyt rohkeasti astua esiin ydinaseriisuntakysymyksissä. Viimeiset vuosikymmenet Suomi on niissä asemoitunut ydinasevaltojen ja Naton jäsenmaiden rintamaan. Monesti esiin noussut perustelu on vaikutusvallan säilyttäminen näiden suhteeen. Epäilenpä, että vaikutusvaltaa on pikemminkin luovutettu ulkopuolisille sen sijaan, että kuunneltaisiin suomalaisten enemmistön näkemyksiä. Ydinaseet kieltävän sopimuksen on jo allekirjoittanut 82 maata, joista 40 on sen myös ratifioinut.