Tätä kirjoitettaessa vuosi 2023 alkaa olla lopuillaan. Yleensä tässä vaiheessa muistellaan ja kerrataan menneen vuoden tapahtumia. Nyt tuosta yhteenvedosta tulisi maailmanmenon osalta niin synkkä, että en siihen pysty. Vuodenvaihteen juhlatunnelmien yllä leijuu päivittäisen uutisvirran mukana synkkä varjo – ei sillä, että monelle maailman kansalaiselle tässä olisi mitään uutta. Huominenkaan ei sen valoisammalta näytä. Siitä pitää täällä kotimaan kamaralla nykyinen hallitus hyvää huolta. Puolalaista kirjailijaa ja aforistikkoa Stanisław Jerzy Lecia siteeraten: ”No, nyt olet saanut pääsi seinän läpi. Mitä aiot tehdä naapurisellissä?”
Mutta toivon siemeniä kylvetään eri puolilla maailmaa, ja vielä nousee oraalle pellot ensi keväänäkin. Sodat, kaikkinainen väkivalta ja ilmastokriisi ovat ihmisten aikaansaannosta, ja ihmisistä kiinni on niiden ratkaiseminen. Meidän on vain muistettava pitää huolta itsestämme ja läheisistämme, ettemme anna maailman meitä masentaa ja lamaannuttaa toimimasta. Toisenlainen tulevaisuus on mahdollinen, ja sen tekemiseen tarvitaan kaikkia kynnelle kykeneviä.
Ei anneta kyynikoiden liikaa häiritä maailmanparannustyötä. 1980–1990-luvun taitteessa osallistuin silloin vielä Robben Islandilla vankilassa viruneen Nelson Mandelan syntymäpäiväjuhliin ylioppilasaukiolla Helsingissä. Muistikuvat juhlallisuuksista ovat hämärät, mutta syntymäpäiväkakku (viilan kera) oli leivottuna ja onnitteluita kerättiin eteenpäin toimitettavaksi (ja ehkä väsättiin narutikkaitakin Nelsonille lahjaksi). En muista, uutisoiko mikään media juhlallisuuksista. Mutta lyhyen keskustelun ohi kulkeneen toimittajan kanssa muistan, ja usein siihen keskusteluissa – ja varmaan kirjoituksissanikin – palaan.
Toimittaja epäili toimintamme järkevyyttä ja vaikuttavuutta. Mandela oli ollut vangittuna jo yli 20 vuotta, eikä mikään viitannut siihen, että ylivoimaisen, valkoisen ylivallan apartheid-vankilan portit koskaan hänelle avautuisivat. Vaikutimme hänen silmissään naiiveilta haihattelijoilta, jotka eivät olleet perillä kansainvälisen politiikan realiteeteista.
Ei mennyt kuin muutama vuosi, kun toivottomalta vaikuttanut urakka Mandelan vapauttamiseksi oli saatettu loppuun. En yritä ottaa siitä kunniaa meille synttärijuhlien järjestäjille. Olimme vain yksi pieni lumihiutale globaalissa lumivyöryssä, joka vastoin kaikkien maailman kyynikoiden odotuksia murskasi apartheid-hallinnon.
Koko Suomeen on näillä näkymin luvassa valkoinen joulu. Toivottavasti se valaa uskoa yksittäisten lumihiutaleiden yhteistyön voimaan maailman valaisemisessa.
Teksti: Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.
