Afrikan sarvessa sijaitseva Somalia on ollut jatkuvassa konfliktien kierteessä vuodesta 1991. Silloin klaanien johtamat yksityisarmeijat syrjäyttivät sotilashallinnon ilman korvaavaa hallintojärjestelmää. Tämä johti hallitusten rakennusten ryöstelyyn. Kaikki julkiset asiakirjat poltettiin. Koulut, terveyskeskukset, poliisiasemat ja sotilastukikohdat ryöstettiin. Ryöstelyn taustalla olivat hallintoon turhautuneet väkijoukot, eikä heidän unelmansa paremmasta hallituksesta ole vielä kahdenkymmenenkään vuoden jälkeen toteutunut, mikä johti väkivaltaiseen sisällissotaan.

Sisällissodan seurauksena maa jakautui pienempiin eri klaanien sotapäälliköiden hallitsemiin alueisiin, joita eri maiden hallitukset tukivat. Tätä seurasivat islamistien nousu, rannikkoalueiden merirosvot ja terroristijärjestöt kuten al-Qaidaan kytköksissä oleva al-Shabaab, sekä viime aikoina Puntmaan seudulla jalansijaa saaneet Isisiin kytköksissä olevat ryhmät.

Sotapäälliköiden aikakausi oli kuitenkin Somalian konfliktin rauhallisinta aikaa. Yksin Mogadishua ovat hallinneet useat eri klaanien sotapäälliköt. Ihmiset pystyivät saamaan turvaa omalta klaaniltaan, ja salamurhia tai teloituksia tapahtui harvoin, toisin kuin nykypäivänä. Etiopian hallitus tuki sotapäälliköitä sotilaallisesti, ja sotapäälliköt saivat Etiopiasta rekkalasteittain aseita ja ammuksia. Heidän valtakautensa kuitenkin päättyi, kun Eritrean ja Egyptin tukemat islamistit ottivat maan pikkuhiljaa haltuunsa vuodesta 2005 lähtien.

ISLAMISTIT LUJITTAVAT JALANSIJAANSA

Syyskuussa 2005 Mogadishussa järjestettiin suuri konferenssi, johon osallistui yli 200 islamistia, monet osallistujista olivat entisiä Somalian armeijan sotilaita. Konferenssilla oli useita tarkoituksia. Ensinnäkin osanottajat halusivat hyödyntää somalialaisten rakkautta uskontoonsa ajamalla maahan sharia-lakiin perustuvaa hallintoa. Toiseksi konferenssi pyrki Egyptin ja Eritrean hallitusten vaikutuksen alaisena aiheuttamaan levottomuutta ja kapinaa Shabeellaha Dhexen alueella, jonka heikkoa hallintoa johti Jowharista käsin Etiopian tukema Abdullahi Yusuf. Myöhemmin tämä hallinto siirsi pääkaupunkinsa Baidoan kaupunkiin Bayn alueelle, joka sijaitsee Mogadishusta etelään.

Konferenssin aikana Mogadishua hallitsivat vielä sotapäälliköt,
joita Etiopia tuki häiritäkseen Egyptin ja Eritrean ajamaa arabisoimispolitiikkaa. Sotapäälliköt saivat tukea myös Yhdysvaltojen hallitukselta osana terrorismin vastaista taistelua. Muutaman kuukauden sisällä konferenssista taistelut islamistien ja klaanien sotapäälliköiden joukkojen välillä puhkesivat klaanipäälliköiden julistettua sodan terrorismia vastaan Mogadishussa. Sotapäälliköt hävisivät sodan nopeasti islamisteille, jotka nauttivat laajaa kannatusta Mogadishussa. Taistelun jälkeen monet klaanien yksityisarmeijat liittyivät islamisteihin.

ISLAMISTIT
JA VÄLIAIKAINEN HALLINTO

Kun islamistit olivat kukistaneet sotapäälliköt, oli Mogadishussa
taas noin puolen vuoden ajan suhteellisen rauhallista. Kaupungin hallinnosta vastasi Islamilaisten tuomioistuinten liitto (UIC). Kansan parissa heräsi toiveita siitä, että islamistit tekisivät yhteistyötä heikon, mutta kansainvälisesti tunnustetun Baidoassa sijaitsevan väliaikaishallinnon kanssa. Islamisteilla oli kuitenkin omat suunnitelmansa.

Sudanin pääkaupungissa Khartumissa käytiin useita neuvotteluita Somalian väliaikaishallituksen ja Islamilaisten tuomioistuinten liiton välillä. Näiden neuvotteluiden tavoitteena oli muodostaa yhteishallitus. Myös Afrikan sarven alueellinen yhteistyöjärjestö IGAD lähetti delegaation Mogadishuun tapaamaan islamistien edustajia, mutta neuvottelut epäonnistuivat.

Eritrea jatkoi islamistien tukemista ja lähetti näiden valtaannousun jälkeen paikalle sotilasneuvonantajia kouluttamaan islamistisia joukkoja. Rekrytoimalla koululaisia ja opiskelijoita islamistit saivat komentoonsa nopeasti tuhansia alokkaita.

Samalla UIC:n sisällä vaikutti joukko nuoria, jotka mobilisoivat omaa erillistä joukkoaan. Nämä marssivat mustan lipun alla ja kutsuivat itseään al-Shabaabiksi (suom. nuoriso), mutta kukaan ei osannut epäillä heidän kehittymistään terroristijärjestöksi. Tämän lisäksi UIC suojeli kansainvälisesti etsintäkuulutettuja ja tunnettuja terroristeja, joista osaa syytettiin pommi-iskuista Yhdysvaltojen lähetystöihin Keniassa ja Tansaniassa vuonna 1998.

LAPSET TARTTUVAT ASEISIIN

Kesäkuussa 2006 Somalian väliaikaishallitus kannatti rauhanturvajoukkojen lähettämistä Somaliaan. Naapurimaa Etiopian joukkojen mukanaolo lisäsi eripuraa jo valmiiksi vaikeissa neuvotteluissa islamistien ja väliaikaishallituksen välillä.

Joulukuussa 2006 kuukausia kestäneen valmistelun jälkeen islamistit julistivat jihadin, jonka kohteeksi he nimesivät Baidoan kaupungin uskottomat ulkomaiden sätkynuket. Tämä johti yhteen tuhoisimmista hyökkäyksistä, mitä Somaliassa oli viime aikona nähty. Tuhannet alaikäiset koululaiset ilman varsinaista sotakoulutusta taistelivat etulinjassa hyvin koulutettuja Etiopian joukkoja vastaan, jotka tukivat heikkoa Somalian väliaikaishallitusta.

Islamistitaistelijat, jotka olivat etulinjassa, ajautuivat sekasortoon. Osa kuoli sotatantereella, osa vaihtoi aseensa siviilivaatteisiin ja pakeni. Islamilaisten tuomioistuinten liitto hävisi taistelun muutama päivä sen jälkeen, kun Etiopian koneet olivat pommittaneet Mogadishun lentokenttää 25. joulukuuta 2006.

Islamilaisten tuomioistuinten liiton puheenjohtaja Sharif Sheikh Ahmed ilmoitti täydellisestä vetäytymisestä. Samassa yhteydessä tuhannet islamistien riveissä taistelleet oromot (Etiopian suurin etninen ryhmä, joka on kapinoinut maan hallitusta vastaan) jäivät ilman suojaa, ja suuri osa heistä päätyi Etiopian joukkojen käsiin. Islamistitaistelijajoukot, jotka olivat liittoutuneet tuomioistuinten liiton alle, alkoivat hajota pienemmiksi omia etujaan ajaviksi ryhmittymiksi. Tosin edelleen he yhdistivät voimiaan taisteluissa hallitusta ja sen ulkomaalaisia tukijoita vastaan.

Tammikuussa 2007 etiopialaiset joukot saapuivat Somalian pääkaupunkiin ja turvasivat
heikon Somalian väliaikaishallituksen jalansijan Mogadishussa. Etiopialaiset joukot saivat kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton. Osa väestöstä tervehti heitä vihreiden lehvien kera, kun toiset organisoivat mielenosoituksia, jotka levisivät ympäri kaupunkia ja muuttuivat väkivaltaisiksi.

Mielenosoitukset kehittyivät kansannousuksi etiopialaista miehitystä vastaan. Islamistien pienempiin ryhmiin jakautuneet taistelijat liittoutuivat taistelussa etiopialaisia joukkoja vastaan. Islamistien onnistui kuitenkin saada tukea somalialaisten diasporasta vetoamalla nationalistisiin tunteisiin. Katkera konflikti johti tuhansien somalialaisten ja satojen etiopialaisten kuolemaan ja ajoi yli puoli miljoonaa ihmistä kodeistaan.

SMARAN KONFERENSSI

Jouduttuaan pakenemaan islamistien johtajat, joilla oli edelleen kansan tuki, järjestäytyivät uudelleen Asmaran kaupungissa Eritreassa. Eritrean hallitus myös myönsi heille passit matkustamisen helpottamiseksi.

6. syyskuuta 2007 järjestettiin konferenssi, jossa islamistien johtajat ja Asmaraan paenneet oppositiojohtajat tapasivat. Asmaran konferenssi oli yllättävä liike, joka valotti Eritrean hallituksen roolia julistetussa jihadissa Mogadishussa sijaitsevia Etiopian ja Somalian hallituksen joukkoja vastaan. Etiopia ja Eritrea syyttivät toinen toisiaan, mikä kertoi kulissien takana käydystä sijaissodasta. Asmaran konferenssin tuloksena syntyi Somalian vapautuksen allianssi (ARS).

Näihin samoihin aikoihin nousi myös al-Shabaab ja sen vanavedessä Hisbul Islam -puolue. Al-Shabaab, joka nykyään lukeutuu Somalian vaarallisimpiin islamistisiin ryhmiin, vahvistui ja aiheutti hajaannusta Islamilaisten tuomioistuinten
 liiton tappion seurauksena. Al-Shabaabin valta kasvoi heidän voitettuaan suuren yleisön hyväksynnän vetoamalla patrioottisiin tunteisiin maalailemalla kuvaa Somaliasta hyökkäyksen kohteena olevana valtiona. Ryhmä myös pyrki aktiivisesti rekrytoimaan 9–15-vuotiaita lapsia, jotka oli helppo aivopestä. Al-Shabaab alkoi nimittää muita liitosta erkaantuneita tahoja vääräuskoisiksi. Järjestö haastoi ja taisteli kaikkia muita islamistisia ryhmiä vastaan, jotka olisivat saattaneet
olla uhaksi heidän vallalleen. Myöhemmin heistä tuli Afrikan sarven al-Qaidan edustaja.

On kuitenkin tärkeä huomata, että al-Shabaab-nimen alla toimii useita ryhmiä, joiden ideologiset ja uskonnolliset näkemykset poikkeavat toisistaan.

HISBUL ISLAM -PUOLUE

Useat islamilaiset ryhmät perustivat Hisbul Islam -puolueen helmi- kuussa 2009. Puolue perustettiin taistelemaan väliaikaishallitusta vastaan, ja sen johtajaksi nimettiin Sheik Hassan Dahir Aweys, joka kuului myös tuomioistuinten liiton perustajajäseniin. Opposition tukikohta oli tosin tässä vaiheessa vielä Asmarassa Eritreassa, josta se siirtyi Mogadishuun.

Sekä al-Shabaab että Hisbul Islam kävivät kahden rintaman taistelua siirtymäkauden hallitusta ja toisiaan vastaan. Vuonna 2010 Hisbul Islam ilmoitti kuitenkin liittyvänsä al-Shabaabiin, joka hallinnoi tässä vaiheessa suurta osaa Etelä- ja Keski-Somaliasta. Suurimmat ongelmat ilmaantuivat kuitenkin sen jälkeen, kun islamistit yllättäen ilmoittivat elokuussa 2011 hylkäävänsä Mogadishun ilman taistelua,
vaikka he olivat tehneet hallussaan olevista asuinalueista barrikadien ja salatunnelien aavekaupunkeja. Islamistit ilmoittivat, että he aikovat jatkossa toteuttaa kertaluonteisia iskuja ulkomaiden tukemaa heikkoa väliaikaishallitusta vastaan, joka hallitsi tuolloin vain osaa Mogadishusta.

Islamistien vetäydyttyä Mogadishusta alkoivat yksittäiset yllätyshyökkäykset Afrikan unionin rauhanturvajoukkoja vastaan sekä journalistien, hallituksen työntekijöiden, kansalaisyhteiskunnan johtajien ja muiden islamistien vihollisiksi katsomien tahojen salamurhat, jotka jatkuvat vielä tänäkin päivänä. Näiden iskujen lisäksi islamistit pyrkivät uuden strategiansa perusteella tunkeutumaan hallinnon riveihin sekä yksilöinä että erilaisten ryhmien kautta. Nykyään hallituksen viroista löytyy satoja entisiä al-Shabaabin jäseniä.

AL-SHABAABIN JAKAUTUMINEN

Mogadishusta vetäytyminen on yksi al-Shabaabin isoimmista takaiskuista. Samalla ongelmia aiheutti klaanijako. Järjestön johtoon ei päästetty Darod-klaanin jäseniä, vaan korkeimpia virkoja hallitsivat Dir-, Digil- ja Mirifle-klaanien jäsenet. Verinen kamppailu johtopaikoista alkoi hajottaa järjestöä.

Kesäkuussa 2013 kaksi korkea-arvoista al-Shabaabin jäsentä Ibrahin Jama ja Sheikh Abdihamid Hashi Olhaye, jotka olivat molemmat Yhdysvaltojen etsintäkuuluttamia henkilöitä, kuolivat alaistensa teloittamina. Teloitusten takana oli Ahmed Godane. Samassa kuussa Sheikh Hassan Dahir
Aweys nousi otsikoihin paettuaan tukikohdastaan Barawesta. Hän antautui hallituksen joukoille ja on nykyään vankilassa Mogadishussa. Myös Abu Mansor Roobow, joka oli kunnioitettu hahmo al-Shabaabin sisällä, jätti ryhmän ja katosi hänelle uskollisten joukkojen kanssa tuntemattomaan paikkaan Keski-Somaliassa. Hajaannus al-Shabaabissa kasvoi. Jotkut pääasiassa Darod-klaaniin kuuluvat ryhmät irtautuivat järjestöstä ja perustivat vuonna 2016 Itä-Afrikan Jabha -nimellä kulkevan järjestön, joka vannoi uskollisuuttaan Isisille.

SOMALIAN SIJAISSODAT

Somaliassa toista vuosikymmentä käydyt taistelut ovat pitkälti Etiopian ja Egyptin välisiä sijaissotia, joiden näyttämöksi Somalia on muodostunut. Molemmat
 valtiot taistelevat Niilin hallinnasta. Etiopian hallitus on nyt kaksi kertaa päihittänyt Egyptin ja Eritrean tukemat joukot Somalian rajojen sisäpuolella, mutta taistelu on siirtynyt enenevissä määrin uudelle rintamalle. Tänä päivänä Egypti, Somalian kansainvälisesti tunnustettu hallitus, Djibouti, Sudan ja Eritrea ovat kaikki uuden Egyptin johtaman sunnikoalition jäseniä. Etiopian kannalta tämä tarkoittaa sitä, että se on uuden liittouman ympäröimä. On pelättävissä, että konflikti kehittyy alueelliseksi sodaksi, mikä uhkaisi mahdollisesti Punaisenmeren ja Intian valtameren yhdistävän Bab el Mandebin salmen laivaliikennettä. Salmi on yksi maailman vilkkaimmista laivareiteistä.

Teksti Mohamed Ibrahim
Suomentanut Dimitri Ollikainen

Viiime vuonna Suomesta turvapaikan saannut mogadishulainen toimittaja Mohamed Ibrahim on viiden viime vuoden ajan toiminut kotimaassaan journalisteihin kohdistuvan väkivallan rankaisemattomuutta vastaan. Ibrahimilla on työpiste Rauhanpuolustajien toimistossa Helsingissä.