Suomen politiikasta tulee fiilis, että puolueeseen kerran sitouduttuaan sitä täytyy kannattaa ”loppuun asti”. Tunnettu puolueloikkari on Paavo Väyrynen, ja häntä kukaan ei ota vakavasti. Samanlainen tunnelma pitää paikkansa järjestöjen suhteen – tunnetuimpien järjestöjen edustajiin pätevät tietyt stereotypiat. Siinä, kun Miehet ry:n edustaja on kauramaitohipsteri, on Rauhanpuolustajien jäsen vanha kommunisti.
Samankaltaisen logiikan vuoksi joka kerta, kun yhdistyksen historiasta kerrotaan, on korostettava, että ”eihän se mitenkään kommunistinen ole”. Mikä on varsin yleinen syytös. Ihan kuin järjestökentän ideologia olisi kiveen hakattu. Toisaalta äärioikeiston järjestöjä ja niiden sidoksia perussuomalaisiin ruoditaan usein lempeämmin – ”hän oli ennen fasisti, mutta on nyt muuttanut mieltään”.
Kiveen hakattu fiilis järjestöideologioista saattaa vaikuttaa keskustelukulttuurin kuplautumiseen. Järjestöissä käytetään tietynlaista kieltä, keskitytään tietynlaisiin aiheisiin ja heitetään tietynlaista läppää muista järjestöistä. Tietenkin yhteistyöjärjestöjäkin on, mutta väheneekö yhteistyön potentiaali kuplautumisen vuoksi?
Marxilaisen ideologian mukaan kaikkia alistavia rakenteita vastaan on taisteltava. Hallitseva luokka pyrkii aktiivisesti tai passiivisesti pitämään alistettuja erillään, omissa ryhmissään. Näin alistetut eivät pääse yhdistämään voimiaan ja kaatamaan eliitin hallitsemaa systeemiä. Tähän dynamiikkaan perustuu oikeistopuolueiden ja keskustan vähän väliä esiin pilkistävä rasismi. Jos työväenluokka ja maahanmuuttajat yhdistäisivät voimansa, järjestelmän olisi muututtava reilummaksi.
Vaikka tavoite kaikkien alistettujen yhdistämisestä on vielä kaukana, Rauhanpuolustajilla on hyvät valmiudet siihen. Tähän vaikuttaa järjestön kokonaisvaltainen näkökulma rauhaan, joka sisältää sekä rauhanliikkeelle ominaisen asevastaisuuden että ympäristö- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat. Näin ollen kaikenlaiset ihmiset voivat löytää järjestössä paikkansa ja yhdistyä saman aatteen taakse. Totta kai Rauhanpuolustajien tulisi tehdä tämän tavoitteen eteen töitä, jotta aktiiviksi päätyisi enemmän erilaisten elämänpolkujen edustajia. Tätä aatettakaan ei tarvitse vielä määritellä, sillä sen ei tarvitse kuulua mihinkään olemassa olevaan ismiin. Ainoa mikä on varmaa on se, että aatteeseen kuuluu rauha.
Daria Tarkhova
