”Milloin sota loppuu? Milloin voin lausua nimesi niin että se tarkoittaa vain nimeäsi eikä kaikkea jonka jätit taaksesi?”
Kun talvella luin Ocean Vuongin kirjan Lyhyt maallinen loistomme, josta sitaatti on peräisin, en vielä tiennyt, että Venäjä tulee hyökkäämään Ukrainaan. Nyt hyökkäys on kestänyt yli 100 päivää.
Oikeastaan aikaa ”ennen sotaa” ei koskaan ollut. Sotia on ollut käynnissä jatkuvasti. Ukrainan sota tuntuu minusta erityisen pahalta itsekkäästä syystä. Kun nimeni Daria lausutaan, siihen liittyy sota. Pelkkä nimeni ei edes kerro, olenko tässä sodassa hyökkääjän vai uhrin roolissa, mutta se kertoo, että olen siinä osallisena. Niitä suomalaisia, joiden nimissä ei kaiu sota, Venäjän hyökkäys koskettaa, koska sitä käydään ”Euroopan ytimessä”. Syyt sille, miksi Ukrainan sodan koetaan tapahtuvan ”ytimessä”, ovat itsekkäät – Venäjä on lähellä, maantieteellisesti ja taloudellisesti.
Itsekkyys ei ole välttämättä huono asia. On luontevaa, että ihminen haluaa suojella itseään sodalta. Meidän on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti ”ytimen” käsitteeseen. Esimerkiksi Suomessa asuville kurdeille Turkin hyökkäys Rojavaan on niin ”ytimessä” kuin olla voi. Sen vuoksi onkin raastavaa, että eri sota-alueilta tulevien kärsimystä arvotetaan eri tavoin. Kaikkien sotien uhreja on autettava, ja kaikkien sotien uhrien tunteet on otettava huomioon.
Nato-jäsenyyden ympärillä käyty yhteiskunnallinen keskustelu on todella huolestuttavaa. Nato-kriittisyys leimataan helposti naiiviksi idealismiksi tai putinismiksi. Nato-myönteisyys on ymmärrettävää – sen ajatellaan tuovan turvaa sodalta. Naton jäsenmaat ovat kuitenkin aloittaneet sotia, joista myös Suomessa asuvat ovat kärsineet. Heille Natoon liittyminen ei tarkoita turvaa sodalta, päinvastoin. Juuri heidän takiaan Nato-kriittisyyden on jatkuttava Suomen jäsenhakemuksesta huolimatta.
Tällä hetkellä kurdien ihmisoikeudet ovat poliittisena pelinappulana Naton jäsenmaiden ja jäsenehdokkaiden välillä. Turkin sotatoimet vaikuttavat myös Suomessa asuvien elämään, ja meidän on huolehdittava siitä, että hekin voisivat jättää sodan taakseen.
Daria Tarkhova
Kirjoittaja on vallankäytöstä huolissaan oleva maisteriopiskelija.