Miksi vastustamme Suomen Nato-jäsenyyttä?

Miksi vastustamme Suomen Nato-jäsenyyttä?

Ei sotilasliitto Natolle!

HALUATKO, ETTÄ
• menetämme itsenäisyyden sodan ja rauhan kysymyksissä?
• menetämme mahdollisuuden välittäjän rooliin konflikteissa?
• saatamme joutua terroristien vihan kohteeksi?
• Suomi joutuu lännen etuvartioksi Venäjää vastaan?
• joudumme mukaan rauhaanpakottamisiin?

MIKSI EI NATOLLE?
• Demokratiaa ja ihmisoikeuksia ei edistetä pommittamalla.
• Nato ei ole puolustusliitto vaan hyökkäysliitto.
• Nato edistää militaristista ajattelutapaa.
• Aseteollisuus hyötyy Naton laajenemisesta.
• Liittoutumaton maa voi edistää maailmanrauhaa.

Mitä muut sanovat?

Kansalliskiihkoa, tekopyhyyttä ja hysteriaa
Reaktiot Ukrainan vallanvaihdosta seuranneeseen Krimin valtaukseen ovat Euroopan läntisemmissä osissa ja Pohjois-Amerikassa olleet pääosin sekoitus tekopyhyyttä ja hysteriaa. Poliitikkojen ja nimekkäiden kommentaattoreiden mukaan Venäjä on tuonut valheelliset perustelut ja voimapolitiikan kansainvälisiin suhteisiin ja yksipuolisesti muuttanut valtioiden välisiä tunnustettuja rajoja.
Mitä voidaankaan samoin argumentein sanoa Yhdysvaltojen hyökkäyksestä Irakiin! Tuoreimman tutkimuksen mukaan tämä valheellisin perustein aloitettu sotatoimi on vaatinut ainakin puolen miljoonan ihmisen hengen. Tai siitä, että Yhdysvallat toimii tutkijana, syyttäjänä, tuomarina ja pyövelinä, kun maan presidentti päättää, kuka surmataan lennokki-iskulla Pakistanissa tai Jemenissä. Tai siitä, että Israelin on annettu rauhassa miehittää palestiinalaisalueita pian 50 vuotta ja rikkoa kaikkia asiaan liittyviä YK:n päätöksiä. Pakotteista ei ole ollut tietoakaan, vaan päinvastoin miehittäjää on autettu varustautumisessa.

– Hannu Reime, toimittaja
www.yle.fi

Natoon vai ei?
Olen alkanut pohtia Nato-jäsenyyttä. Tunnen ihmisiä, jotka aiemmin vastustivat Natoa mutta nyt jo sanovat, olisiko se sittenkään hassumpi vaihtoehto – jos se varmistaisi, että Venäjä ei koskaan uhkaa Suomea.
Tiedän, että olen astumassa siihen sudenkuoppaan, johon Nato minun haluaa astuvan ja josta se haluaa minut pelastaa: turvattomuuden tunteen kuoppaan. Silti en pysty täysin rationaaliseen ja analyyttiseen ajatteluun. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Ongelma on, että en todellakaan tiedä.

– Juha Kauppinen, toimittaja
www.seura.fi

Miten Venäjä hoitaa Nato-Suomen?
Koska poliitikkomme ovat salaa menneet liittämään Suomen Naton strategioihin etummaiseksi taistelumaastoksi Venäjää vastaan, on syytä tarkastella muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta käytännössä.
Venäjä on siis koko ajan, 90-luvun alusta saakka, johdonmukaisesti ilmoittanut, että mahdollinen aseellinen konflikti Naton kanssa on ydinasekonflikti, eli ydinsota. Koska poliitikkomme ovat halunneet omista lapsellisista syistään liittää maamme tähän konfliktiin mukaan kaikin mahdollisin keinoin, Venäjä siis kohtelee kriisitilanteessa Suomea vihollismaana automaattisesti.
Suomi on Venäjälle strateginen ongelma pitkän rajan ansiosta. Nato-Suomi uhkaa Venäjälle elintärkeitä alueita suoraan. Se on suora uhka myös Venäjän toiseksi suurimalle kaupungille. Jos joku kuvittelee, ettei Venäjä ole valmis tekemään mitä tahansa Pietarin puolustamiseksi, muistakoot että viimekerralla sen pitäminen maksoi noin puolentoista miljoonan ihmisen hengen.

– Sami Parkkonen
rayhablogi.blogspot.fi/2014/04/miten-venaja-hoitaa-nato-suomen.html

Kristikunnan helvetinkone ja Ukraina
Muualla ihmetellyn ja ihaillun Suomen mallin olemassaolon todistaa se, että Suomi on olemassa. Se tarkoittaa omaa sivistykseen perustuvaa itesenäistä käytännöllistä järkeä, joka turvaa rauhaa ja vakautta omalle maalle ja koko alueelle. Suomen tulevaisuutta voi pohjimmiltaan horjuttaa vain se, että ajaudutaan ulkoa tulevaan ohjaukseen.
Suomea auttaa se, että Snellman opetti alitajuntaamme pienenkin kansakunnan osallistuvan yleisinhimilliseen kehitykseen, mutta omalla muodollaan. Siltä pohjalta voi myös pieni maa olla omalla muodollaan vahva ja luova osa laajempaa läntistä arvoyhteisöä, mutta samalla nähdä kaikkien arvoyhteisöjen läpi ja auttaa niitä purkamaan keskinäiseen törmäämiseen perustuvaa historian ikiliikkujaa – työ, jonka Urho Kekkosen Suomi jo laittoi alulle.

– Risto Volanen, entinen poliittinen valtiosihteeri
www.ristovolanen.net

Suomalaisen Ukraina-keskustelun Nato-jumi
Onko sotilaallinen liittoutumattomuus sittenkään niin pelottava ja mahdoton ajatus tulevaisuuden maailmassa, jossa valta on yhä enemmän jakautunut maailman ja arvot eri tavalla hahmottavien pelaajien kesken? Näyttää siltä, että tulevaisuuden maailmassa ei suinkaan tarvittaisi lisää sotilaallisella voimalla vahvistettuja raja-aitoja eri tavoin maailmaa hahmottavien tahojen välille, vaan pikemminkin tahoja, jotka pystyisivät keskustelemaan asioista avoimesti ja pyrkisivät ymmärtämään myös omista näkökulmista poikkeavia katsomuksia. Varsinkin konfliktin reuna-alueilla.

– Noora Kotilainen, tutkija
www.politiikasta.fi

Ne Nato-kysymykset, joita ei kysytä
1) Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu sotilaalliseen konfliktiin ilman eurooppalaista suursotaa, tai sen välitöntä uhkaa?
2) Jos syntyy eurooppalainen suursota tai sen välitön uhka, lisääkö vai heikentääkö Suomen Nato-jäsenyys maamme vaaraa joutua siihen mukaan?
3) Jos Suomi Naton jäsenenä joutuu mukaan eurooppalaiseen suursotaan, millaista sotilaallista apua Nato pystyy antamaan Suomen alueen puolustamiseen?
4) Vähentääkö vai lisääkö Nato-jäsenyys Suomen tarvetta hankkia uusia asejärjestelmiä, ja nostaako vai laskeeko Nato-jäsenyys Suomen puolustusmenoja, joiden osuus on nyt 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta?

– Mikko Niskasaari, toimittaja
www.mikkoniskasaari.fi/