Vähintään 70 prosenttia ja enimmillään 90 prosenttia Meksikossa tapahtuvista murhista tehdään Yhdysvalloista maahan laittomasti salakuljetuilla aseilla. Siksi Meksikon valtio on tehnyt rohkean teon ja haastanut yhdeksän asevalmistajaa ja kaksi aseiden jakelijaa oikeuteen Bostonissa. Kannetta valmisteltiin huolellisesti kahden vuoden ajan. Se vietiin eteenpäin juuri Bostonissa, koska siellä sijaitsevat asealan yrityksien päämajat.

Alun perin Meksikon valtion haastehakemus toimitettiin Massachusettsin osavaltion oikeusistuimeen 4. elokuuta 2021, kaksi vuotta Teksasin El Pasossa tapahtuneen joukkomurhan jälkeen. 3. elokuuta 2019 tehdyssä aseellisessa hyökkäyksessä kuoli yhteensä 23 henkeä, joista yhdeksän oli meksikolaisia. Äärioikeistolaisen murhaajan tekemän iskun motiivit olivat rasistisia.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toisen maan hallitus syyttää yhdysvaltalaisia asealan yrityksiä niiden aiheuttamista haitoista yleiselle turvallisuudelle. Aseet Meksikoon tulevat pääosin pohjoisesta naapurimaasta. Aseteollisuus ei siis voi pestä käsiään vastuustaan, vaikka Yhdysvalloissa se nauttii monista suojamekanismeista, jotka tekevät vastuuseen asettamisen vaikeaksi. Nämä ehdot eivät silti välttämättä ole sovellettavissa toisessa maassa tapahtuviin väkivaltaisiin rikoksiin.

Aseita suunnitellaan järjestäytyneen rikollisuuden tarpeisiin

Meksiko ei haasta oikeuteen Yhdysvaltojen valtiota, eikä kanne kiistä sikäläisessä perustuslaissa turvattua aseenkanto-oikeutta (second amendment). Haaste kohdistuu seuraaviin yrityksiin, joilta pyydetään Meksikon yhteiskunnan kannalta vastuullisempaa suhtautumista aseiden valmistamiseen, kaupallistamiseen, jakeluun ja markkinointiin: Smith & Wesson Brands, Barrett Firearms Manufacturing, Beretta U.S.A., Beretta Holding, Century International Arms, Colt’s Manufacturing Company, Glock, Glock Ges M.B.H., Sturm, Ruger & Co., ja lisäksi Witmer Public Safety Group ja Interstate Arms, jotka eivät valmista aseita, mutta osallistuvat niiden jakeluun.

Haasteessa todetaan: ”Maan hallitus ja sen kansalaiset ovat olleet armeijatyylisten ja muiden erityisen tulivoimaisten aseiden tappavan vyöryn uhreja vuosikymmenten ajan, aseiden, jotka virtaavat maahan rajan yli Yhdysvalloista. Se on ennakoitavissa oleva seuraus haastettujen tahojen tarkoituksellisista liiketoimista ja kaupallisista käytännöistä.”

Toisaalta samassa asiakirjassa sanotaan: ”Meksikon hallitus on kärsinyt suorista ja epäsuorista vahingoista, jotka johtuvat yritysten välinpitämättömistä toimintatavoista. Haastetuilla on velvollisuus olla mainostamatta tai levittämättä aseita, joita käytetään laittomiin toimiin Meksikossa.”

Yhdysvaltojen joustavan lainsäädännön koetaan lisäävän väkivallan uhkaa Meksikossa. Kun hyökkäämiseen suunniteltujen tehokkaiden aseiden kielto raukesi Yhdysvalloissa vuonna 2004, asevalmistajat lisäsivät nopeasti armeijan käyttämien ja huumekartellien suosimien aselajien tuotantoa. Aseita on markkinoitu räikeästi suoraan meksikolaisille rikollisille räätälöidyillä teksteillä, koristeilla ja tyylivalinnoilla, mikä kertoo asevalmistajien halusta asettaa myyntiluvut ihmisoikeuksien edelle.

Pitkälti laittomana toteutettava asekauppa on ollut sen harjoittajille toiminnan taloudellinen selkäranka, sillä ne ovat suunnitelleet aseita varta vasten Meksikon järjestäytyneen rikollisuuden tarpeisiin. Asekauppiaista 47 prosenttia voisi ajautua konkurssiin, jos ne eivät kykenisi myymään nykyistä määrää aseita yli eteläisen rajan.

Meksikossa aseiden hallussapito sallitaan vain itsepuolustuksellisista syistä. Maassa myytäville aseille asetetaan tiukat rajoitukset. Meksikon armeija hallinnoi yhtä ainoaa pääkaupungissa sijaitsevaa asekauppaa. Toisaalta myös armeijalta ja poliiseilta varastetut aseet voivat silloin tällöin yhä päätyä rikollisten käsiin.

Tappoteknologialla liian hyvä saatavuus

Yhdysvaltojen oikeusviranomaiset hyväksyivät 20. elokuuta 2021 muodollisesti Meksikon hallituksen syytteen, jonka katsottiin täyttävän kaikki lailliset edellytykset. Se on ensimmäinen askel kohti oikeussalia. Meksikon hallitusta oikeudessa edustavat teksasilainen joukkokanteisiin erikoistunut lakiasiaintoimisto Hilliard Shadowen ja Jonathan Lowy, joka on Brady Center to Prevent Gun Violence -keskuksen johtava asianajaja.

Mahdollisen korvaussumman Meksikossa tuotetusta aseellisesta väkivallasta arvioidaan yltävän ainakin kymmeneen miljardiin dollariin. Mikä tärkeintä, oikeustaistelun voitto pakottaisi aseteollisuuden toimijat asettamaan ampuma-aseiden kaupalle entistä tiukempia turvaehtoja ja saisi ne valvomaan jakeluverkostojaan entistä paremmin. Tämä puolestaan pelastaisi tuhansia ihmishenkiä, jos rikollisuuden tulivoimaa kyettäisiin rajoittamaan merkittävästi.

Aseteollisuusyritysten väärinkäytösten ja laiminlyöntien katsotaan myötävaikuttavan tappamisen teknologian saatavuuteen Meksikossa. Maan aseista ainakin reilu kaksi kolmasosaa saapuu maahan pohjoisesta lähes 3 200 kilometrin pituisen jaetun raja-alueen kautta, joka on nykyisellään maailman kaupallisesti tärkein raja. Vilkas yhteinen alue kaipaa alati selkeämpiä pelisääntöjä rajan molemmin puolin.

Kanne ei pyri vähättelemään Meksikon omaa turvallisuuspoliittista vastuuta, eikä se suuntaa huomiota pois jo parannetusta rajavalvonnasta. Meksikon hallitus on tähän mennessä vienyt eteenpäin kaikkiaan 17 aloitetta asekaupan hillitsemiseksi. Siviilikanteella pyritään kiinnittämään yritysten huomio niiden yhteiskuntavastuuseen toisessa maassa tapahtuvasta väkivallasta. Kanne vaatii yrityksiä luomaan uusia turvakäytäntöjä asekaupan tarpeelliseksi vaikeuttamiseksi ja laittoman jakelun kitkemiseksi.

Ase-alan yritysten tiedetään käyttävän raja-alueiden myynnissä apunaan Yhdysvaltojen kansalaisia, joilla on moitteeton tausta. Aseita voi silti periaatteessa ostaa kuka tahansa meksikolainen ilman rajoituksia, vaikka rikollisjärjestöillä ei ole laillista oikeutta pitää hallussaan toisessa maassa valmistettuja aseita.

Yhdysvalloista Meksikoon arvioidaan päätyneen varovaisten arvioiden mukaan noin 2,5 miljoona asetta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Meksikon nostamassa kanteessa kuitenkin todetaan, että maahan tuodaan laittomasti Yhdysvalloista joka vuosi 342 000–597 000 asetta, joista saadaan vuosittain 170 miljoonan dollarin liikevoitto. Perusteellisesti laaditussa syyteasiakirjassa mainitaan useita tapauksia, joissa järjestäytyneen rikollisuuden on todettu pitävän hallussaan hyvin tulivoimaisia aseita, joiden suorituskyky on pahimmillaan ylittänyt viranomaisten aseistuksen tason.

Uhri todennäköisimmin meksikolainen

Kuten odottaa saattoi, asevalmistajat ovat kiistäneet hetimmiten kaiken vastuunsa Meksikossa tapahtuvasta väkivallasta. Todellisuudessa yritykset tietävät varsin tarkkaan sen, ketkä ovat heidän asiakkaitaan ja missä ja mihin tarkoitukseen aseita tullaan käyttämään. Asevalmistajat kiistävät oman roolinsa siitä hetkestä alkaen, kun aseet tulevat myyntiin. Käytännössä niiden harjoittama liiketoimintamalli tarkoittaa sitä, että ne saavat tiedon joka kerta, kun joku saapuu ja ostaa tietyn määrän jotakin aselajia. Ne eivät myöskään valmista aseita, joille ei ole aitoa kysyntää markkinoilla.

Meksikon syytteessä tuodaan esiin, että Yhdysvalloissa valmistettu ase tappaa todennäköisemmin Meksikon kansalaisen. Näillä aseilla riistettiin noin 17 000 henkeä Meksikossa vuonna 2019, kun samana vuonna Yhdysvalloissa kuoli aseelliseen väkivaltaan 14 000 ihmistä. Kuten syytteessä todetaan, näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että Meksikon 126 miljoonan hengen väestö on vain noin 40 prosenttia – tarkalleen ottaen 41,8 − Yhdysvaltojen 331,4 miljoonasta asukkaasta, ja maassa on vain yksi armeijan hallinnoima virallinen asekauppa.

Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard Casaubón kuvaili rauhantyötä edistäviä oikeustoimia, jotka kiteytyvät 139-sivuiseen dokumenttiin:

”Tämä syyte on kahden vuoden työn tulos. Aiomme käydä oikeustaistelun tosissamme ja tulemme voittamaan oikeudenkäynnin. Näin saamme Meksikoon suuntautuvan laittoman asekaupan vähenemään dramaattisesti – siitä kun ei voida jättää rankaisematta niitä, jotka tuottavat ja edistävät tätä kauppaliikennettä Yhdysvalloista käsin.”

Teksti: Sami Laaksonen

Lähteet: Muun muassaTeleSUR, The New York Times, Animal Político, Europapress, Alto Nivel, Milenio ja Financial Times.

Pääkuva:
Ellen Elmes piirsi Teksasin El Pasossa 3.8.2019 kuolleiden uhrien kasvot, jottei väkivaltaisen tragedian inhimillinen hinta unohtuisi. Lähde: César Chávez Institute.