Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro oli illalla 20. tammikuuta matkalla Marokon miehittämään Länsi-Saharaan, kun Marokon viranomaiset estivät häntä poistumasta lentokoneesta länsisaharalaisen El Aaiúnin kaupungin lentokentällä.

Matinpuron suunnitelmissa oli lyhyt kolmen päivän vapaa-ajanvierailu El Aaiúniin. Siellä hän majoittuisi perheystävän luona ilman aikomusta tavata sahrawiaktivisteja tai -järjestöjä tai ryhtyä mihinkään poliittisiin toimiin. Lentokoneen saavuttua El Aaiúniin kaikki matkustajat poistuivat koneesta, mutta Matinpuron poistuminen estettiin ja hänen oli palattava Casablancan lentokentälle.

Casablancassa hänen ei annettu lähteä lentokentältä. Poliisi takavarikoi hänen passinsa ja hänet sijoitettiin hotellihuoneeseen lentokentän kauttakulkualueella poliisin jatkuvaan valvontaan. Matinpuro oli siis käytännössä poliisin huostassa ilman oikeustoimia tai syytteitä.

Ennen kuin Matinpuron annettiin lentää Las Palmasiin Gran Canarialle, Marokon viranomaiset ilmoittivat hänelle, että hän oli persona non grata eli ei-toivottu henkilö Marokossa. Matinpurolle annettiin virallinen asiakirja otsikolla ”Ilmoitus ja perustelu päätöksestä koskien pääsyn eväämistä Marokon kuningaskunnan alueelle”. Dokumentissa ei kuitenkaan kerrota, mikä oli Matinpuron väitetty rikkomus.

Matinpurolta evättiin pääsy maahan vain kaksi viikkoa EU:n ulkopoliittisen johtajan Joseph Borrellin Rabatin-vierailun jälkeen. EU:n huippudiplomaatti on viitannut Marokkoon ”luotettavana, vakaana ja strategisena kumppanina” huolimatta siitä, että maa on yhdessä Qatarin kanssa yhdistetty laajaan skandaaliin Euroopan parlamentissa.

Teemu Matinpuro ei odottanut Marokon viranomaisilta kuvatun kaltaista reaktiota. Maalla on ollut läheiset ja edistyneet suhteet Euroopan unioniin jo vuodesta 2008 lähtien, eivätkä EU-kansalaiset tarvitse viisumia Marokkoon alle 90 päivää kestäviin vierailuihin.

”Vierailullani ei ollut piiloagendaa, eivätkä viranomaiset kysyneet minulta siitä mitään”, Matinpuro kertoo. ”Karkottaminen on jälleen yksi merkki Länsi-Saharan ihmisoikeustilanteen todellisesta heikkenemisestä. Väitteistään huolimatta marokkolaiset eivät halua kenenkään ulkopuolisen edes näkevän, millaista arkielämä alueella on. Viranomaiset rajoittavat voimakkaasti jopa matkailua. Ennen kuin Länsi-Saharan konflikti on ratkaistu kansainvälisen oikeuden vaatimusten mukaisesti, EU:n ei pitäisi sisällyttää aluetta mihinkään kauppa- tai poliittisiin sopimuksiin Marokon kanssa.”

Matinpuron mukaan ”Länsi-Sahara on edelleen musta aukko, jota Marokko ei halua näyttää kansainväliselle yleisölle, mikä on täysin ristiriidassa sen EU:lle antamien takeiden kanssa. Puhumattakaan tavasta, jolla Marokko käsittelee ihmisoikeustilannetta.”

Teksti on käännös englanninkielisestä uutisesta, joka julkaistiin 23.1.2023 porunsaharalibre.org-sivustolla.