Maailman sotilasmenot jatkoivat viime vuonna kasvuaan. Ne olivat 3,7 prosenttia edellisvuotta suuremmat ja kaiken kaikkiaan 2 240 miljardia dollaria. Menot nousivat jyrkimmin Euroopassa, jossa ne kasvoivat enemmän kuin kolmeenkymmeneen viime vuoteen.
Yhdysvaltojen sotilasmenot ovat edelleen suurimmat, 877 miljardia dollaria, mikä on lähes 40 prosenttia koko maailman sotilasmenoista, ja kolme kertaa enemmän kuin toiseksi eniten kuluttaneen Kiinan kulut. Kolmantena tilastoissa olevaan Venäjään verrattuna Yhdysvallat käytti yli kymmenkertaisen määrän dollareita sotilasmenoihinsa.
Kahdeksatta vuotta peräkkäin jatkuneen sotilasmenojen kasvun taustalla olivat tietenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja USA:n ja sen liittolaisten ja Kiinan välien kiristyminen. Aasiassa ja Oseaniassa sotilasmenot ovat lisääntyneet yhtämittaisesti vuodesta 1989. Eikä kasvu näytä olevan taittumassa sen kummemmin Euroopassa kuin Aasiassakaan, pikemminkin monien maiden jo julkitulleet päätökset asetuotannon ja varustautumisen kiihdyttämisestä ennakoivat tälle vuodelle ehkä vielä hurjempaa kasvuvauhtia.
Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhemman tutkijan Nan Tianin mukaan maailman sotilasmenojen jatkuva nousu viime vuosina on merkki siitä, että elämme yhä epävarmemmassa maailmassa. ”Valtiot vahvistavat sotilaallista voimaansa vastauksena heikkenevään turvallisuusympäristöön, jonka ne eivät usko paranevan lähitulevaisuudessa.”
Kylmän sodan paluu Eurooppaan
Keski- ja Länsi-Euroopan valtioiden sotilasmenot (345 miljardia dollaria) ylittivät ensimmäistä kertaa reaalisesti vuoden 1989 tason. Tuolloinhan kylmä sota oli päättymässä. Kymmenessä vuodessa alueen valtioiden sotilasmenot ovat kasvaneet 30 prosenttia. Siprin tutkijan Lorenzo Scarazzaton mukaan monet entiset itäblokin valtiot ovat jopa yli kaksinkertaistaneet sotilasmenonsa vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä liitti Krimin itseensä. Eikä sotilasmenojen kasvuvauhti näytä olevan hiljenemässä.
”Ukrainan hyökkäys vaikutti välittömästi sotilasmenoja koskeviin päätöksiin Keski- ja Länsi-Euroopassa. Tähän sisältyy useiden hallitusten monivuotiset suunnitelmat menojen lisäämiseksi”, sanoo tohtori Diego Lopes da Silva, Siprin sotilasmenojen ja aseiden tuotanto-ohjelman vanhempi tutkija. ”Tämän seurauksena voimme kohtuudella odottaa sotilasmenojen kasvavan Keski- ja Länsi-Euroopassa tulevina vuosina.”
Pohjois-Euroopan maista eniten sotilasmenojaan kasvattivat Suomi (+36 prosenttia), Liettua (+27 prosenttia), Ruotsi (+12 prosenttia) ja Puola (+11 prosenttia). Venäjän sotilasmenot kasvoivat arviolta 9,2 prosenttia vuonna 2022 noin 86,4 miljardiin dollariin. Venäjän valtion puolustusmenot, jotka muodostavat suurimman osan maan sotilasmenoista, olivat julkaistujen lukujen valossa 34 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuonna laadituissa talousarvioissa. Ukrainan sota on tullut siis Venäjälle huomattavasti Kremlissä arvioitua kalliimmaksi, ja sodan lopullinen hinta tulee olemaan tähtitieteellinen. Puhumattakaan Ukrainan kärsimistä tuhoista saati inhimillisestä kärsimyksestä.
Ukrainan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 44 miljardiin dollariin. Kasvu, 640 prosenttia, on suurin Siprin tilastoissa koskaan ilmennyt yhden vuoden lisäys minkään maan sotilasmenoissa. Ukrainan talouden romahduksesta johtuen sotilasmenojen osuus suhteeessa BKT:hen nousi 34 prosenttiin, kun se vuonna 2021 oli ollut 3,2 prosenttia.
Teksti: Teemu Matinpuro
