Omar Shakir erosi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) johtotehtävistä helmikuun alussa. Ero tapahtui sen jälkeen, kun järjestö oli sensuroinut raportin, jossa Israelin kieltäytymistä hyväksyä palestiinalaispakolaisten paluuoikeus kuvattiin ”rikokseksi ihmisyyttä vastaan”.
Kymmenen vuotta HRW:n Israel-Palestiina-asioiden johtajana työskennellyt Shakir kirjoitti erokirjeessään: ”Olen menettänyt uskoni työmme rehellisyyteen ja sitoutumiseemme periaatteelliseen raportointiin tosiasioista ja lain soveltamisesta.”
Nyt samanlaisen tilanteen kerrotaan olevan kehkeytymässä Committee to Protect Journalists (CPJ) -lehdistönvapausjärjestössä. Sen nykyiset ja entiset työntekijät kirjoittivat yhdessä Electronic Intifadalle, että järjestön johtaja Jodie Ginsberg ”teki täsmälleen samoin [kuin HRW] viime elokuussa, tosin fiksummin ja salaa hillitäkseen henkilöstön suuttumusta”.
Työntekijöiden mukaan Ginsberg ”päätti peruuttaa CPJ:n rankaisemattomuusindeksin julkaisemisen yksinkertaisesti siksi, että laskelmat osoittivat Israelin olevan ykkönen”.
Vuodesta 2008 julkaistu vuosiraportti on tarkoitettu nostamaan esiin maita, jotka tarkoituksella antavat toimittajiin kohdistuvien rikosten tekijöiden välttyä rangaistuksilta. Sijoitus indeksissä kertoo ratkaisemattomien toimittajamurhien määrän prosenttiosuutena kunkin maan väestöstä 10 vuoden ajalta.
CPJ:n ilmiantajien mukaan indeksi on hyvin konkreettinen vastuullisuuden mittari: ”Sen tiedot ovat erittäin luotettavia, ja niitä lainaavat myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja Unesco.” Indeksiin viitataan säännöllisesti YK:n raporteissa.
Israel nousemassa listan kärkeen
”Koska rankaisemattomuusindeksi kattaa yleensä kymmenen vuoden ajanjakson, Israel olisi ollut listan kärjen tuntumassa, ellei jopa ykkösenä, monien vuosien ajan”, CPJ:n työntekijät sanovat. He väittävät, että Ginsberg ei yksinkertaisesti kestänyt painetta, jota järjestön hallitus, Israelia tukevat lahjoittajat ja Israel itse liittolaisineen häneen vuosittain kohdistaisivat.
Viimeisin rankaisemattomuusindeksi julkaistiin vuonna 2024 ja se kattaa tapahtumat vuoteen 2023 asti. Siinä Israel on toisella sijalla Haitin jälkeen. Ne siis ovat kärjessä maista, joissa toimittajat ovat todennäköisimmin vaarassa tulla murhatuksi ilman seuraamuksia.
Vuoden 2025 indeksi – jos se olisi julkaistu – olisi kattanut vuoden 2024, eli Israelin suorittaman Gazan kansanmurhan ensimmäisen kokonaisen vuoden, ja olisi nostanut Israelin raketin lailla kärkeen.
CPJ:n oman tietokannan mukaan Israel tappoi tahallaan 64 toimittajaa vuonna 2023, 76 toimittajaa vuonna 2024, 51 toimittajaa vuonna 2025 ja vuoden 2026 helmikuuhun mennessä kolme toimittajaa.
Gazan hallinnon tiedotusvirasto kertoo, että Israel on tappanut 260 mediatyöntekijää kansanmurhan aikana. Israelin hyökkäyksessä on kuollut enemmän toimittajia kuin molemmissa maailmansodissa, Vietnamin sodassa, Jugoslavian sodissa ja Afganistanin sodassa yhteensä.
Joulukuussa 2025 sama ryhmä CPJ:n nykyisiä ja entisiä työntekijöitä syytti järjestöä siitä, että se on Ginsbergin ohjeiden mukaisesti vähätellyt Gazan kansanmurhaa tyynnyttääkseen Israelia tukevia lahjoittajia.
Israel on tappanut kymmeniä toimittajia myös Jemenissä, Libanonissa, Syyriassa ja Iranissa.
Israel-mieliset rahoittajat
CPJ:n suurimpiin rahoittajiin kuuluvat Israelia tukevan oikeistolaisen mediamogulin Rupert Murdochin omistamat julkaisut. Järjestön hallituksessa istuu joukko Israel-mielisten valtavirran tiedotusvälineiden merkkihenkilöitä, joista ainakin viidellä on yhteyksiä pelkästään The New York Timesiin.
Toinen CPJ:n merkittävä lahjoittaja on chicagolainen Ariel Investments -rahasto, jolla on sijoituksia muun muassa Check Point Technologies -yhtiössä. Se on israelilainen kyberturvallisuusyritys, jota johtaa Nadav Zafrir, Israelin armeijan kyberpuolustusyksikön perustaja ja entinen pahamaineisen Unit 8200 -yksikön komentaja.
Vastauksessaan Electronic Intifadalle CPJ kiisti, että rahoittajien näkemykset vaikuttaisivat sen päätöksiin Israelin tai muiden maiden suhteen.
”Kevyempi taakka”
Electronic Intifada -sivuston näkemässä, elokuussa CPJ:n henkilökunnalle lähetetyssä sähköpostissa Ginsberg kirjoitti: ”Ehdotamme tämän vuoden rankaisemattomuusindeksistä luopumista. – – Viime vuosina on käynyt selväksi, että indeksissä on monia puutteita, joiden vuoksi se ei kuvaa tarkasti sitä, ettei oikeus toteudu toimittajien murhatapauksissa.”
Sähköpostissa ei tarkenneta näitä ”puutteita”, mutta Ginsberg väitti, että indeksin taustalla oleva metodologia ”ei ottanut huomioon surmattujen toimittajien vastuuta tapauksissa, joissa CPJ ei ole pystynyt varmuudella määrittämään, että heidät on murhattu” (esimerkkinä mainittiin Israelin toimittajien surmat).
Rankaisemattomuusindeksi sisältää vain ne toimittajien kuolemantapaukset, joissa CPJ voi todeta, että tappaminen oli tahallista – eli murha – eikä kuolema johtunut luonnostaan vaarallisista olosuhteista.
Jo tämä metodologia sulkee pois monet kansanmurhan aikana tapetut palestiinalaiset toimittajat. Tämä tarkoittaa, että indeksissä huomioidaan vain osa Israelin tappotilastoista.
Mutta sen sijaan, että Ginsberg olisi laajentanut tai uudistanut rankaisemattomuusindeksiä kattamaan kaikki surmatut toimittajat, hän päätti hylätä sen kokonaan.
Sen sijaan hän ehdotti, että CPJ laatisi kevyemmän lausunnon ja/tai lyhyen analyysin, jossa korostetaan yleistä vastuuvelvollisuuden ja oikeudenmukaisuuden puutetta, mahdollisesti käyttäen viittä keskeistä tapausta (esimerkiksi Gerry Ortega, Shireen Abu Akleh jne.).
”Tämä antaisi meille mahdollisuuden keskittyä maihin, joissa on tapettu paljon toimittajia (Israel, Meksiko) ilman tarvetta korostaa voimakkaasti vastineoikeuden saamiseksi kymmenille toimittajille”, Ginsberg lisäsi.
”Viha ja kauna”
Vastauksessaan Electronic Intifadalle CPJ totesi: ”Päätös luopua rankaisemattomuusindeksistä ei johtunut huolesta, että Israel sijoittuisi indeksin kärkeen. Mutta me havaitsimme, että meidän on muutettava radikaalisti toimintatapojamme, jotta voimme saattaa pahimpien toimittajiin kohdistuvien rikosten tekijät vastuuseen teoistaan. – – Tätä varten organisaatio päätti priorisoida vastuullisuuden edistämisen, ja tämä työ on edelleen käynnissä.”
CPJ ei kuitenkaan kuvannut, mitä nämä toimet ovat sen jo tekemän edunvalvonnan lisäksi, tai miten läpinäkyvän ja laajasti siteeratun rankingin poistaminen edistää tätä tavoitetta.
CPJ:n joulukuussa julkaisema lausunto, joka korvasi rankaisemattomuusindeksin, keskittyy ”viiteen symboliseen tapaukseen, jotka korostavat, kuinka vaikeaa oikeuden saaminen toimittajille on”.
Al-Jazeeran Shireen Abu Akleh, jonka israelilainen sotilas murhasi vuonna 2022, ja Gerry Ortega, filippiiniläistoimittaja, jonka epäillään tulleen maakunnan kuvernöörin surmaamaksi vuonna 2011, ovat mukana slovakialaisesta, kamerunilaisesta ja meksikolaisesta toimittajasta koostuvassa joukossa.
Lausunnossa annetaan yhtä suuri painoarvo täysin eriarvoisille tapauksillle. Tämä on jyrkässä ristiriidassa rankingin kanssa, jossa Israel olisi noussut ykkössijalle.
CPJ:n työntekijöiden mukaan rankaisemattomuusindeksi synnyttää valtavasti mediahuomiota: ”Tämä heppoinen lausunto ei synnyttänyt mitään.” He kuvailivat, että CPJ:n henkilökunta tuntee syvää pettymystä, vihaa ja kaunaa Ginsbergin toiminnan seurauksena.
Artikkeli on alun perin julkaistu englanniksi Electronic Intifadan sivulla 12.2.2026.
Suomennos: Anu Harju
Viisi valtiota vastasi 84 %:sta vuonna 2025 tapetuista toimittajista
Sija / Maa / Tapetut toimittajat
1 Israel* 86
2 Sudan 9
3 Meksiko 6
4 Venäjä** 4
5 Filippiinit 3
Lukuihin sisältyvät toimittajien ja muiden mediatyöntekijöiden työhön liittyvät ja mahdollisesti työhön liittyvät kuolemat.
* Sisältää Israelin tappamat toimittajat Gazassa, Jemenissä ja Iranissa; palestiinalaispoliisi tappoi yhden palestiinalaistoimittajan, mikä jätettiin luvusta pois.
** Luku kuvaa venäläisjoukkojen Ukrainassa tappamia ukrainalaistoimittajia.
Lähde: CPJ
- Vuonna 2025 surmattiin enemmän toimittajia ja mediatyöntekijöitä kuin koskaan aiemmin CPJ:n vuonna 1992 aloittaman dokumentoinnin aikana.
- 2025 on toinen peräkkäinen ennätysvuosi lehdistön edustajien kuolemantapausten määrässä.
- Israel oli vastuussa kahdesta kolmasosasta kaikista lehdistön edustajien surmista sekä vuonna 2025 että vuonna 2024.
- Israelin puolustusvoimat (IDF) on syyllistynyt useammin kohdennettuihin toimittajien murhiin kuin minkään muun hallituksen armeija.
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
