Laustin medianurkka: Valtamedian kapea maailmankuva

Laustin medianurkka: Valtamedian kapea maailmankuva

Huomattava osa suomalaisista tiedotusvälineistä tyrkyttää 
meille Yhdysvalloissa lietsottua maailmankuvaa, jossa Venäjä on suurelta osin vastuussa kansainvälisen politiikan ongelmista. Venäjä on kuitenkin vain osa kansainvälistä geopoliittista järjestelmää, jossa suurvallat ajavat enemmän tai vähemmän sumeilematta omia etujaan. Venäjä on tässä asetelmassa huomattavasti vähäisempi tekijä kuin Yhdysvallat, 
jonka otteet ovat suurempi vaara maailmanrauhalle.

Venäläisen yhteiskunnan ongelmat ja poliittisen vallankäytön epämiellyttävät piirteet on tietysti helppo nähdä. Mutta amerikkalaisen yhteiskunnan maailmanrauhalle vaaralliset vääristymät jäävät paljolti piiloon. Suomen Nato-mieliset ideologit saavat aika rauhassa harjoittaa propagandaansa. Näin syntyvät mielikuvat eivät vastaa maailman todellisuutta.

SIVISTYNYT KÄYTÖS KORTILLA

Donald Trump on nyt kuitenkin aiheuttanut päänvaivaa länsimaisten ”arvojen” ihailijoille. Uhkaamalla vihollisina pidettyjä maita sodalla tai jopa täystuholla Trump on osoittautunut vastuuttomaksi ja vaaralliseksi sodanlietsojaksi. Monia amerikkalaisiakin on järkyttänyt tapa, jolla Trump vähät välittää diplomatiasta ja kansainvälisestä oikeudesta. Yhdysvallat ei tosin ole aikaisemminkaan juuri piitannut YK:n peruskirjasta ja muista kansainvälisistä säännöksistä, mutta yleensä presidentit teeskentelevät ottavansa nämä vakavasti.

Trump on helppo leimata järkyttävissä otteissaan poikkeukselliseksi. Amerikkalaisessakin mediakeskustelussa on kuitenkin huomautettu, että Yhdysvaltain poliittiset johtajat ovat viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana yhä selvemmin luopuneet sivistyneenä pidetystä käyttäytymisestä. George W. Bush antoi jo esimakua kallistumisesta valheilla höystettyyn barbariaan, mutta hänkin vaikutti joskus hieman epävarmalta verrattuna Trumpin silmittömään uhoon. On myös muistutettu, että Hillary Clinton uhkasi taannoin tuhota Iranin maan tasalle.

Lisäksi on kiinnitetty huomiota Yhdysvaltain puolustusministeriön ja vakoiluelinten vaikutusvallan nousuun. Erinomainen australialais-brittiläinen journalisti John Pilger kirjoittaa, että tämä oli Barack Obaman kaudella historiallinen vallansiirto. Pentagon-papereiden vuodattaja Daniel Ellsberg luonnehti kehitystä vallankaappaukseksi. Trumpin lähimmät miehet ovat nyt kenraaleja.

SUOMALAINEN JOURNALISMI LUOTTAA LÄNTISIIN MEDIOIHIN

Trumpin holtiton käyttäytyminen tietysti hermostuttaa Venäjän uhalla pelottelevia suomalaisia kommentaattoreita. Mutta ei hätää. Suomalaisten bloggareiden sivuilla meidän annetaan ymmärtää, että lukemalla vaikkapa The New York Timesia ”tiedämme”, että Trump ”mitä ilmeisimmin” vehkeili Venäjän kanssa vaikuttaakseen Yhdysvaltain presidentivaalien tulokseen. Asiaa tutkineet alan riippumattomat amerikkalaiset asiantuntijat ovat kuitenkin päätyneet toteamaan, että Venäjällä ei ollut mitään roolia asiassa. Venäjä ei hakkeroinut demokraattien tietokoneita. Kaiken todennäköisyyden mukaan joku sisäpiiriin kuulunut henkilö pääsi kopioimaan materiaalia demokraattien kansalliskomitean tietokoneista.

Viimeaikaisen suomalaisen journalismin kiusallisia piirteitä on melko yleinen usko läntisen mediamaailman luotettavuuteen. Erityisesti tämä koskee johtavia amerikkalaisia sanomalehtiä kuten The New York Times ja The Washington Post. Suomalaisten lehtien palstoilla törmää kommentteihin ja raportteihin, jotka perustuvat kyseenalaisiin amerikkalaisiin ”analyyseihin”.

Erinomaisen amerikkalaisen tutkivan journalistin Robert Parryn mielestä Yhdysvaltain valtamedia on etääntynyt vaarallisella tavalla rehellisestä journalismista. Siitä on tullut korruptoituneiden vallanpitäjien äänitorvi.

Olennainen osa tätä propagandaa on Venäjän hysteerinen mustamaalaaminen. Parry kirjoitttaa, että on kuin The New
 York Times valmistaisi amerikkalaisia kolmanteen maailmansotaan. Venäjää ja presidentti Vladimir Putinia on opittava vihaamaan niin silmittömästi, että 
huimat lisäinvestoinnit Yhdysvaltain sotateollisuuteen ovat itsestään selvä välttämättömyys. Parasta vain valmistautua ydinasein käytävään sotaan, jos se osoittautuu väistämättömäksi.

AATTEELLINEN JA ÄLYLLINEN TYHJYYS

Kaikuja tällaisesta sodanlietsonnasta on ulottunut myös suomalaisiin tiedotusvälineisiin. Samalla maamme media ei ole juuri kiinnittänyt huomiota amerikkalaisen yhteiskunnan pelottavaan sosiaaliseen alamäkeen, jolla on vaikutusta koko maailmanmenoon. Tämä piittaamattomuus liittyy nähdäkseni toimittajien vähentyneeseen mielenkiintoon analyyttistä journalismia kohtaan.

Aineistosta ei ole pulaa. Uudessa kirjassaan No Is Not Enough kanadalainen journalisti Naomi Klein toteaa, että Donald Trump ei ole irrallinen ilmiö amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Suurta osaa maan kulttuurista on jo pitkään leimannut aatteellinen ja älyllinen tyhjyys. Keskeiset yhteiskunnalliset instituutiot, jotka pitivät yllä kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunteita, ovat heikentyneet pelottavalla tavalla. Joukkotiedotusvälineetkään eivät ole enää pitäneet yllä merkityksellistä yhteiskunnallista keskustelua.

Kleinin mukaan Trumpin hallitus on myös nähtävä silmittömänä vastaiskuna nousemassa olevien sosiaalisten ja poliit- tisten liikkeiden nujertamiseksi. Tässä ei keinoja säästellä. Demokratialle olennaisten eettisten säännösten vesittäminen oli alkanut jo kauan ennen Trumpin valtaantuloa. Suuri raha oli alkanut tunkeutua vallankäytön kaikkiin portaisiin. Bill Clinton vapautti pankit sääntelystä avaten näin tien vuoden 2008 talousromahdukselle. Barack Obama taas jätti rikolliset pankkiirit rauhaan. Koko poliittinen kenttä alkoi ryvettyä korruption suossa, oli sitten kyse republikaaneista tai demokraateista.

ITÄMEREN VAKAUDESTA HYÖTYY VENÄJÄKIN

Tätä kehitystä Suomen media on seurannut perin puutteellisesti. Washingtonin valtaeliitin aggressiivisen ulkopoliittisen ajattelun vaarallisuutta ei nähdä. Suomen liukuminen yhä lähemmäksi Natoa ilman demokraattista keskustelua on sekin yksi oire maamme merkillisestä ilmapiristä. Esko Seppänen pitää aiheellisesti ihmeellisenä sitä, ettei tarvita eduskunnan päätöstä edes siihen, että Suomi valmistautuu jopa vieraiden Nato-joukkojen hyökkäysluonteisiin operaatioihin Suomen kautta, epäilemättä Venäjän suuntaan. Seppänen kehottaa seuraamaan mediaa sillä silmällä ja korvalla, että saako vaihtoehtoinen ajattelu Suomessa enää julkisuustilaa.

Suomen mediassa esiintyvässä ylösalaisessa maailmankuvassa Natoa luonnehditaan ”kriisinhallintajärjestöksi”, vaikka se on itse asiassa läntisten eliittien edunvalvontajärjestö. Nato on tehnyt selväksi, että sillä on oikeus puuttua sotilaallisesti asioihin missä tahansa sen etuja uhataan. Vuonna 2004 Istanbulissa hyväksytyn yhteistyöaloitteen jälkeen monet asiantuntijat totesivat Naton sivuuttaneen YK:n ja omaksuneen maailmanpoliisin roolin. Nato on ottanut tavoitteekseen valvoa maailman energiavaroja varmistaakseen länsivaltojen energiaturvallisuuden. Suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä tämä kehitys ei ole synnyttänyt keskustelua. Päinvastoin Nato nähdään yhä tärkeämpänä myös Suomen turvallisuudelle.

Olipa Venäjän politiikasta mitä mieltä hyvänsä, on aiheellista tarkastella Itämeren alueen todellisuutta. Risto Volanen on huomauttanut, että ”Lyypekistä Pietariin
ja Tornioon Itämeren alueen 90 miljoonan asukkaan jokapäiväinen hyvinvointi on täysin riippuvainen vakaan rauhan jatkumisesta Itämerellä. Alueen sotilaallinen kriisi olisi siis myös alueen kymmenen valtion asukkaiden taloudellinen kriisi. Itämerellä liikkuu joka hetki lähes 2 000 alusta,
joiden varassa on alueen kansantalouksien vienti ja tuonti – Suomen osalta lähes sataprosenttisesti.”

Volanen jatkaa: ”Venäjän kokonaisviennistä ja öljynviennistä noin 40 prosenttia kulkee Itämeren kautta, ja koko maan talous on sen häiriöttömästä kulusta riippuvainen. Kuka uskoo vakavasti, että presidentti Putin jonakin päivänä määräisi kenraaleille ammunnat omiin jalkoihin eli aloittamaan Itämerellä kriisin, joka viennin estymisen kautta romahduttaisi Venäjän ja erityisesti Pietarin talouden?”
Tämä on järkipuhetta.

Teksti Tapani Lausti

Lähteet:


William Binney & Ray McGovern: More Holes in Russia-gate Narrative, Consortiumnews.com, 20.9.2017.
https://consortiumnews.com/2017/09/20/more-holes-in-russia-gate-narrative/

Robert Parry: The Slimy Business of Russia-gate, Consortiumnews.com, 28.9.2017.
https://consortiumnews.com/2017/09/28/the-slimy-business-of-russia-gate/

Robert Parry: The Rise of the New McCarthyism, Consortiumnews.com, 26.9.2017.
https://consortiumnews.com/2017/09/26/the-rise-of-the-new-mccarthyism/

Robert Parry: The NYT’s Yellow Journalism on Russia, Consortiumnews.com, 15.9.2017.
https://consortiumnews.com/2017/09/15/the-nyts-yellow-journalism-on-russia/

Tapani Lausti: Naomi Klein yllyttää kapinaan Trumpin mielettömyyksiä vastaan.
http://www.lausti.com/articles/books/klein2.html

Risto Volanen: Yhdysvaltojen ja Naton sotaharjoitukset Suomessa, Vastavalkea.fi 6.6.2016.
https://vastavalkea.fi/2016/06/06/yhdysvaltojen-ja-naton-sotaharjoitukset-suomessa/