Vuosi 2021 vaihtui Somaliassa samalla tavalla kuin kaikkialla maailmalla koronanepidemian jatkoaikana. Demokraattinen vallanvaihtokin jäi toteutumatta, eikä näytä toteutuvan lähitulevaisuudessa.

Olin Mogadishussa vuoden vaihtuessa, kun kellon viisari osoitti kahtatoista. Uudenvuoden juhlijoita ei keskustassa näkynyt, mutta sosiaalisessa mediassa näkyi, ettei vuoden vaihtumista ollut unohdettu.

Somalian odotettiin saavan uuden parlamentin, presidentin ja hallituksen jo viime vuoden puolella. Mutta aluksi osavaltioiden ja keskushallituksen väliset  vaalien järjestelyihin liittyvät erimielisyydet ja sittemmin presidentin ja pääministerin erimielisyydet ovat johtaneet vaalien siirtämiseen.

Taustaa

Somalian poliittinen tilanne on ollut taas lähellä sekasortoa ja aseellista yhteenottoa. Pääministerin ja presidentin välille syntyi erimielisyyttä siitä, kenellä on lopullinen päätösvalta pahasti myöhästyneistä vaaleista, jotka olisivat todennäköisesti joka tapauksessa kaukana vapaista vaaleista.

Vaalien järjestäminen on tällä hetkellä jäissä. Presidentti Mohamed Abdullahi Mohamed perui parlamentin edessä pääministeri Mohamed Hussein Roblelle antamansa valtuuden vastata täysin vaaleista ja vaalien turvallisuudesta. Presidenttiehdokkaat ja presidentin sekaantumista vaalien järjestämiseen vastustavat tahot syyttivät presidenttiä vallankaappausyrityksestä ja julistivat sodan sen jälkeen, kun presidentinlinnan vartiokaarti saartoi pääministerin viraston ja yritti estää häneltä pääsyn sinne. Pääministeri ja osa hänen hallituksensa ministereistä sekä poliisin ja armeijan päälliköt menivät kuitenkin näyttävästi kävellen virastoon.

Somaliassa on tällä hetkellä vakava poliittinen kriisi, joka voi johtaa sekasortoon, ellei pian saavuteta kaikkien hyväksymää kompromissia. Istuvan presidentin osallistuminen vaalien järjestämiseen loukkaa kaikkien ehdokkaiden yhdenvertaista osallistumista vaaleihin. Pelättävissä on, että epävakaa tilanne voi johtaa aseellisiin yhteenottoihin.

Kansainväliseltä yhteisöltä on tullut Somalian poliittista tilannetta koskevia ympäripyöreitä lausuntoja, joissa kehotetaan osapuolia olemaan maltillisempia ja välttämään väkivaltaisuuksia. Kehotuksista huolimatta tilanne ei vieläkään rauhoittunut.
USA ja Iso-Britannia ottivat suoraan kantaa tilanteeseen. Ne osoittivat syyttävällä sormella presidenttiä ja kehottivat häntä yhteistyöhön pääministerin kanssa, jotta vaalit saataisiin järjestettyä. Lisäksi USA uhkasi sanktioilla ja matkustuskiellolla ihmisiä, jotka sabotoivat vaalien järjestämistä.

Nykytilanne

Vaalit alkoivat hitaasti valitsemalla ylähuoneen edustajia, mutta varsinaisten kansanedustajien/klaaninedustajien valinta on pahasti myöhässä, eikä näköpiirissa ole nopeuttavaa menetelmää.

Pääministerin kutsusta Mogadishussa järjestettiin 3.–9.1.2022 hätäkokous, johon osallistuivat osavaltioiden presidentit ja pääministeri. Tämän kokouksen tarkoitus oli purkaa jännitteitä ja samalla aloittaa uudestaan järjestelyt vaaleja varten. Vaalit nähdään ainoana ulospääsynä umpikujasta, johon Somalia ajautui. Pääministeri ja osavaltioiden presidentit siirsivät kaikki muut erimielisyydet sivuun ja päättivät sopia vaaleista ja niiden aikataulusta.

Vaalien uusi aikataulu on nyt sovittu ja valmistelut alahuoneen osalta alkoivat tammikuun 15. päivänä. Valmistelujen piti olla valmiit 25. helmikuuta mennessä, mutta viimeisen osavaltioiden presidenttien ja pääministerin kokouksen mukaan vaalijärjestelyille annettiin lisäaikaa 15.3. asti.

Nyt näyttää siltä, että osavaltioiden johtajat saavat miltei vapaat kädet valita niin kutsut kansanedustajat edustamaan omia intressejään tulevissa presidentin ja parlamentin puheenjohtajan vaaleissa. Kansa näkee selvästi, että tässä on ongelman ydin, mutta ummistaa silmänsä toivoen, ettei synny aseellisia yhteenottoja ja että pian saataisiin poliittisia päättäjiä, jotka toivottavasti toimivat vastaisuudessa vastuullisemmin. Toisaalta on tiedossa, että korruptoituneesti valitut edustajat toimivat yleensä häikäilemättä korruptoituneesti.

Klaanipäälliköiden rooli vaaleissa

Somalian vallanjako perustuu 4,5 klaanijärjestelmään, jossa valta on jaettu neljän ison ja yhden puolikkaana pidetyn klaanin kesken. Klaanipäälliköiden rooli nykyvaaleissa on vahvistunut entisestään, vaikka osavaltioiden johtajillakin on oma roolinsa. Tämä tarkoittaa, että klaanipäälliköt ovat siinä asemassa, että heidän hartioillaan on kaikkien somalialaisten toive ja mahdollisuus päästä yli tästä välttämättömäksi katsotusta vaalijärjestelystä, joka ei nauti tasavertaisesti koko kansan siunauksesta.

Positiivisia muutoksia

Vaikka kyse ei ole läheskään vapaista vaaleista, moni luottaa siihen, että uudet nuoret kansanedustajat tulevassa eduskunnassa muuttavat Somalian nykypoliitiikan ilmapiirin avoimemmaksi nuorille ja koko kansalle.

Yksi esimerkki on Mohamed Ibrahimin (Moalimuu) valinta Hirshabeellen osavaltiossa. Ibrahimilla on edellen jalka ja käsi kipsattuina hänen jouduttuaan 16.1.2022 Mogadishussa itsemurhapommittajan hyökkäyksen kohteeksi. Hänen valintansa eduskuntaan sai lämpimän vastaanoton kaikilta Somalian klaaneilta ja monilta poliittisesti vaikutusvaltaisilta hahmoilta. Moalimuu on entinen toimittaja, entinen Journalistiliiton pääsihteeri ja nykyinen Somalian hallituksen tiedottaja.

Toinen esimerkki on Abdirahman Yusuf Omar, entinen toimittaja ja nykyinen Somalian informaatio-, kulttuuri- ja turismiministeriön varaministeri, joka on itsekin vahva kansanedustajaehdokas Galmudugin osavaltiosta Keskis-Somaliasta.

Kolmas esimerkki on Hussein Mahamed Nur (Dhegaweyne), joka sai oman klaanin nuorten suosion ja hänestä tuli kansanedustaja samasta Galmudugin osavaltiosta. Hussein toimi Somalian pääkaupungin varajohtajana ja Somalian yliopiston (Somalia University) opettajana.

Niin tai näin, katse kohdistuu klaanipäälliköihin, joilta odotetaan, että he valitsevat omien klaaniensa jäsenistä luotettavia edustajia, joiden haltuun Somalian tulevaisuus voidaan antaa.

Toivo elää, ja paljon kärsinyt kansa odottaa paljon heille valituilta kansanedustajilta ja presidentiltä.

Teksti: Abdi Musse Mohamud 

Jutun kirjoittaja on Suomen somalimediaverkoston päätoimittaja, kääntäjä ja Suomen viestintä- ja kehityssäätiön (VIKES) kouluttaja.