Ranskalla on kova pyrky nostaa profiiliaan Euroopan suurvaltana. Se käyttää hyväkseen Britannian EU-eroa ja Saksan pitkään jatkunutta poliittista pattitilannetta. Presidentti Macron on kaksin käsin tehtaillut aloitteita Ranskan aseman pönkittämiseksi. Osa niistä on epäilemättä tarkoitettu Macronin puolueen ja hänen omien matelevien kannatuslukujensa kääntämiseksi nousuun. Välillä vaikuttaa siltä, että mitä enemmän ranskalaiset lakkoilevat ja osoittavat mieltään hänen talouspolitiikkaansa vastaan, sitä lennokkaampia aloitteita Élysée-palatsista sinkoilee. Osaan niistä on tartuttu muissa pääkaupungeissa.
Yksi niistä on Euroopan interventioaloite, johon Suomi ja kahdeksan muuta EU-maata liittyi. Sen sotilasoperaatioihin osallistumisesta jokainen maa päättää erikseen, mutta Ranska on nyt sitouttanut sen avulla osan EU:n jäsenvaltioista kehittämään johtamaansa sotilaallista yhteistyötä. Brexitin jälkeen Macron korotti panoksia uudella näyttävällä ehdotuksella. Hän muistutti muita siitä, että Ranska on nyt EU:n ainoa jäsenvaltio, jolla on oma ydinase, ja että muiden pitäisi ottaa se huomioon puhuttaessa Euroopan puolustuksesta. Ranska on aina pitänyt tiukasti kiinni omasta ydinaseestaan, myös Naton jäsenenä, ja harva asia varmaankaan hivelisi enemmän vanhan suurvallan itsetuntoa kuin hallita EU:n ylle levitettävää ydinasesateenvarjoa.
Jos näin tapahtuisi, Ranskan sotilaallinen painoarvo kasvaisi ja se voisi ainakin ajatella saaneensa uuden vipuvarren Pohjois-Euroopan taivuttelemiseksi talouden yhteisvastuun lisäämiseen EU:ssa. Pahoin velkaantuneet Ranska ja Italia ovat jo pitkään ajaneet uudistusta, jolla velkaantuneiden maiden riskit jaettaisiin myös paremmassa kunnossa olevien jäsenvaltioiden kannettavaksi.
Ranskan geopoliittiseen ajatteluun on aina kuulunut ajatus, jossa Euroopan pienemmillä valtioilla on ollut rooli ajankohdasta riippuen joko Saksan, Britannian tai Venäjän vaikutusvallan vastapainona. Mutta myös Venäjällä on ollut Ranskalle tärkeä rooli, sekä vihollisena että aika usein Euroopan toisen suurvallan Saksan vastavoimana. Nyt Macron avaa uutta keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa, koska se voi olla yksi kortti tasapainottamassa Yhdysvaltojen ja Britannian muodostaman atlanttisen ryhmän ja toisaalta Kiinan vaikutusvallan suhdetta.
Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.
