Monet uskovat, että sota suurvaltojen välillä on mahdoton – ymmärtämättä, ettei kyse ole siitä, mikä maailmassa on mahdollista, vaan pikemminkin heidän käsityskykynsä rajoittuneisuudesta. Näin kirjoittavat arvostettu yhdysvaltalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan analyytikko, professori Graham Allison ja Yhdysvaltain presidentin tiedusteluneuvoston puheenjohtajana vuosina 2022–2025 toiminut James A. Winnefeld Jr. marraskuun Foreign Affairs -lehdessä.

Kirjoittajilla ei varmaankaan ollut mielessään Suomen hallitus, mutta juuri uutisoitu aikomus kumota ydinenergialaissa oleva ydinräjähteiden kieltäminen kertoo paljon sen käsityskyvyn rajoittuneisuudesta. Ei kai oikeasti kuvitella, että Ranskan tai Yhdysvaltojen presidentti olisi valmis asettamaan oman maansa ydiniskujen kohteeksi Suomen vuoksi. Sen sijaan Venäjän ensi-iskujen kohteeksi Suomi näin epäilemättä päätyy.

Suursodan mahdollisuudesta kirjoitetaan myös USA:n marraskuussa julkaistussa vuosittaisessa tiedustelupalvelujen riskiarviossa. Sen mukaan Ukrainan sodan eskaloituminen yhteenotoksi USA:n ja Venäjän välillä sekä ydinaseiden käyttö on realistinen riski. Sodan jatkumisen nähdään pitävän yllä myös useita muita strategisia riskejä Yhdysvalloille: sodan eskaloituminen, kasvava turvattomuus Nato-liittolaisten keskuudessa erityisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa sekä Kiinan ja Pohjois-Korean entistä itsevarmempi Yhdysvaltojen uhmaaminen.

Kyse ei ole Trumpin rakkaudesta Putiniin tai Moskovan kiristysmateriaalista Trumpia vastaan, eikä edes siitä, ettei Yhdysvallat uskoisi Ukrainan kykyyn puolustautua. Euroopan vain on vaikea hyväksyä, että Yhdysvaltojen prioriteetit ovat muualla ja että sodan pitkittymisen riskit on arvioitu suuremmiksi kuin huonokin rauha. Washingtonin katse on Kiinassa, mutta myös Iranissa, Venezuelassa ja muissa sitä haastavissa toimijoissa.

Graham Allison ei usko Ukrainan voittoon, vaan siihen, että jos Trump onnistuu lopettamaan sodan, se ei ole YK:n pääsihteerin ja Euroopan vaatima oikeudenmukainen rauha. Ukraina ei saa takaisin Venäjän valloittamia alueita, eikä rauhansopimus pakota Putinia maksamaan sotakorvauksia. Tämä edustaa melko laajaa konsensusta Yhdysvalloissa siitä, että tällainenkin sopimus on Ukrainalle parempi kuin taistella vielä vuosi.

Euroopan ja Yhdysvaltojen Ukrainan-politiikat ovat eriytyneet, mutta kansanmurha Gazassa ja sota Irania vastaan ovat niin kaukana, että niissä suurvallan myötäily jatkuu.