Koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin laajuus ei ole vielä selvillä, mutta se tullee olemaan sodanjälkeisen Suomen vakavin. Pandemian aiheuttamat taloudelliset, inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset tulevat olemaan ennennäkemättömän suuret. Samaan aikaan käynnissä on maamme historian suurin kymmenien miljardien varusteluohjelma, jolla on tarkoitus korvata nykyiset F/A-18-Hornet-taistelukoneet.
Meille uskotellaan, että nykyiset hävittäjämme ovat tulleet elinkaarensa päähän. Kuitenkin esimerkiksi Kanada on toistaiseksi perunut suunnitelmansa uusia lennostonsa ja aikoo lentää Hornet-hävittäjiään päivitysten avulla aina vuoteen 2032 asti. Kanadan Hornetit ovat yli kymmenen vuotta vanhempia kuin suomalaiskoneet. Maa myös osti viime vuonna Australian ilmavoimilta 18 käytettyä Hornetia päivittämistä silmällä pitäen. Samassa yhteydessä ostettiin seitsemän konetta varaosiksi päivitettäville hävittäjille. Tämä ratkaisu on tehty siitäkin huolimatta, että Kanada on jo osallistunut F-35-hävittäjien kehittämisohjelmaan noin 500 miljoonalla eurolla.
Kanadan parlamentin taloustoimisto PBO (The Parliamentary Budget Officer) on tehnyt päivityshankkeesta tarkan taloudellisen raportin. PBO:n tehtävänä on auttaa parlamenttia tuottamalla taloudellisia analyyseja keskustelun pohjaksi ja edistää talousarvioiden läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Raportissa esitetään siis itsenäinen arvio hankkeen kustannuksista sisältäen kaikki siihen liittyvät kustannukset päivitettävien koneiden koko elinkaaren ajalta. Raportissa on arvioitu myös hankkeeseen sisältyviä lähinnä taloudellisia riskejä, jotka PBO näki hyvin pieniksi.
HX-hankkeelle on siis olemassa vaihtoehto, johon hallituksen pitää välittömästi tutustua tarkemmin. Kanadan puolustusministeriö arvioi 18 koneen elinkaarikustannuksiksi koko suunnitellulle 12 vuoden toimintajaksolle noin 550 miljoonaa euroa, ja parlamentin talousosasto päätyi laskelmissaan noin 700 miljoonaan euroon. Näillä arvioilla laskettuna Suomen nykyisten 62 Hornetin käyttöiän korottamisen kustannukset Kanadan mallin mukaan laskettuna olisivat vain noin 2–2,5 miljardia euroa. Miljardisumma on todella pieni, koska siihen on arvioitu kaikki kulut, koneiden hävittäminen mukaan lukien. Jos tätä verrataan uusien HX-hävittäjien 30 vuoden käytön kokonaiskustannuksiin, joiden arvioidaan olevan 30–60 miljardia, kyse on hyvin pienestä investoinnista.
Todennäköisesti suomalaisten koneiden kohdalla kustannukset olisivat vieläkin pienemmät. Kanadan Australiasta ostamat koneet edustavat Hornetien aikaisempia sukupolvia ja ovat yli kymmenen vuotta vanhempia kuin ilmavoimien C-mallin Hornetit. Kaiken lisäksi australialaiskoneilla on lennetty keskimäärin 8000 tuntia, kun suomalais-Hornetien lentotunnit ovat jääneet reiluun 4 000:een. Ero on valtava, vaikka ottaisi huomioon koneiden käyttötapojen mahdollisen eron, jolla ilmavoimat on perustellut vertailuja amerikkalais-Hornetien lentotunteihin.
Blogissaan puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen on väittänyt, että Kanadan ratkaisu on kallis ja ongelmallinen ja viitannut Kanadan tilintarkastusviraston raporttiin. Raportissa viitataan kuitenkin maan hallituksen vuonna 2016 tekemään päätökseen suoriutua NORADin (North American Aerospace Defense Command) ja Naton vaatimuksista samanaikaisesti, mikä vaatii koneilta aiempaa suurempaa käyttöastetta. Aiemmin koneiden luovuttaminen Nato-operaatioihin oli kiinni NORADin kulloinkin määrittämän hälytysvalmiuden tarpeista.
Raportissa mainitaan itse asiassa kaksi näitä uusia vaatimuksia koskevaa seikkaa: henkilöstövaje ja koneiden operationaalisen taistelukyvyn kasvattamistarve. Osa kanadalais-Horneteista osallistui jo Persianlahden sotaan 1990-luvun alussa. Kanadan omat, vielä käytössä olevat Hornetit, joiden elinkaarta on myös tarkoitus jatkaa, on hankittu vuosina 1982–1988, eli nekin ovat keskimäärin yli kymmenen vuotta vanhempia kuin suomalaiskoneet. Voisi olettaa, että suomalaiskoneiden operationaalinen toimintavalmius on aivan eri luokkaa. Kaiken lisäksi Puranen unohtaa mainita, ettei tilintarkastustoimisto suinkaan esitä luopumista Hornetien elinkaaren pidentämisestä vaan esittää suosituksen: sen mukaan Kanadan puolustusvoimien tulee analysoida, mitä päivityksiä tarvitaan, jotta koneet olisivat nykyisten operationaalisten vaatimusten tasolla vuoteen 2032 asti.
Puranen viittaa Sveitsin hankkeeeseen oman Hornet-kalustonsa korvaamiseksi samassa aikataulussa kuin Suomi. Hänen mukaansa Sveitsi hankki nykyiset Hornetinsa samoihin aikoihin Suomen kanssa – toki ensimmäiset Hornetit saapuivat Sveitsiin pari vuotta myöhemmin. Kaksi vuotta on nykyisten synkkien talousnäkymien aikaan merkittäväkin aika. Sveitsin parlamentti hyväksyi 6 miljardin Sveitsin frangin (5,9 miljardia euroa) hankintaohjelman viime vuoden lopulla. Tällä hinnalla arvioitiin saatavan 20–30 uutta hävittäjää, joista ensimmäiset saapuisivat vuonna 2025. Tosin tämäkin on hyvin epävarmaa, sillä hanke voi joutua vielä tämän vuoden aikana kansanäänestykseen. Viimeksi vuonna 2014 kansanäänestyksessä hylättiin suunnitelma korvata vanhenevat Northrop F-5 -lentokoneet noin 3 miljardin arvoisilla Gripen E -hävittäjillä.
Hallituksen ja eduskunnan tulee nyt laittaa HX-hanke jäihin ja tutkia huolellisesti nykyisten Hornetien käyttöiän jatkaminen. Tätä puoltaa paitsi Kanadan esimerkki myös vakavasti otettavat puheet hävittäjien vähäisemmästä roolista tulevaisuuden sodankäynnissä. Nopean aseteknologisen kehityksen aikana sitoutuminen tässä tilanteessa seuraaviksi vuosikymmeniksi äärimmäisen kalliisiin tämän päivän teknologisiin ratkaisuihin ei ole järkevää. Esimerkiksi droonit ovat vasta tulossa laajemmin eri maiden ilmavoimien käyttöön. Muutamassa vuodessa tilanne voi olla aivan toinen. Sitä paitsi kuten koelennot ovat osoittaneet, useimmat ehdokkaat uusiksi hävittäjiksi kärsivät vielä lastentaudeista eivätkä ole osoittautuneet luotettaviksi.
Nyt tarvitaan malttia ja lisämiljardeja koronapandemian tuomiin talousongelmiin. Hornetien elinkaarta pidentämällä saadaan sekä miljardiluokan säästöt että lisäaikaa arvioida vaikutuksia, joita mahdolliset uudet teknologiat ilmasodankäyntiin tuovat. Tämä kaikki voidaan toteuttaa puolustuskyvynkään siitä merkittävästi kärsimättä.
Teksti: Teemu Matinpuro
