Intian parlamenttivaalien tulos lupaa karmeita aikoja niille, jotka eivät kuulu pääministeri Narendra Modin isännöimään hinduperheeseen. Jo äärimmäisen likainen vaalikampanja viesti siitä, miten myrkyllisesti jättiläisvaltio on jakautunut kahtia.
Äärihindut ovat vuosikausien ajan nimitelleet Intian muslimeita pakistanilaisiksi. Vaalikampanjan aikana Narendra Modin hallitsevan kiihkokansallismielisen BJP-puolueen äänitorvet leimasivat vastustajansa Intian perivihollisen asiamiehiksi. Pääministerin strateginen täsmäase Amit Shah totesi, että jokaista Modin vastustajille annettua ääntä juhlitaan Pakistanissa.
Eipä taidettu liikoja juhlia, sillä entisestään äänisaalistaan kasvattanut BJP murskasi ”pakistanilaiset”. Puolue sai 302 edustajaa 545-paikkaiseen parlamentin alahuoneeseen. Puolueen edustajat ovat kaikki hinduja! Kaikki, maassa, jossa asuu liki 200 miljoonaa muslimia. Pääoppositiopuolue Kongressipuolue sai vain 48 paikkaa.
Monet kommentaattorit ovat nimenneet Shahin itsenäisen Intian vaarallisimmaksi poliitikoksi. Modi palkitsi lukuisista viharikoksista syytetyn luottomiehensä nimeämällä hänet hallituksensa sisäministeriksi. Vastustajatkin myöntävät toki Shahin kyvyt. Hän on onnistunut leipomaan BJP:stä Intian uuden valtionhoitajapuolueen vanhan mestarin Kongressipuolueen sijaan. Viidessä vuodessa BJP:n jäsenmäärä on noussut 35 miljoonasta 110 miljoonaan.
Kokonaan toinen kysymys on, millaisilla resepteillä Modin Intiaa hoidetaan. Hallituksen 56 ministeristä 22:lla on rikossyytteitä niskassaan. Kestääkö intialainen demokratia toisen Modin kauden?
MUSLIMEILLA TEHDÄÄN POLITIIKKAA
New Delhi, 2012. Turbaanipäinen mies pyrähtää eteeni metropolin keskustassa: ”Älkää kävelkö siihen suuntaan.” Kun kummastelen miksi en muka, mies toteaa: ”Paha muslimiongelma.” Uskon lopulta miestä ja käännyn hänen suosittelemalleen reitille.
Mies lähtee seuraamaan minua. Hetken kuluttua hän yrittää puoliväkisin repiä minua mattokauppaan. Minua on yritetty kusettaa hyödyntämällä muodikasta maailmanluokan myyntikikkaa.
Kansainvälisillä foorumeilla Modi on yrittänyt mainostaa maansa olevan Israeliin verrattavissa oleva terrorismin vastaisen sodan valttikortti; likaisen työn tekijä, joka patoaa ja eliminoi erityisesti Pakistanin masinoiman islamismin Etelä-Aasian alueella. Siksi lännen kannattaisi oman etunsa nimissä katsella sormiensa läpi Intian harjoittamia ihmisoikeusloukkauksia Kashmirissa ja muualla Intiassa.
Muslimiongelmalla on tehty politiikkaa Intiassa siitä lähtien, kun brittiläinen Intia vuonna 1947 pilkottiin uskonnon pohjalta kahtia. Rauhanapostoli Mahatma Gandhi yritti kaikin keinoin pitää Intian koossa. Hän oli valmis valitsemaan Muslimiliigan johtajan Muhammed Ali Jinnahin yhtenäisen Intian pääministeriksi, mikäli näin olisi voitu estää maan hajoaminen.
Ei voitu, sillä Gandhin omat kollegat Jawaharlal Nehrua myöten lyttäsivät hankkeen. Jinnahista leivottiin Pakistanin pääministeri ja Nehrusta Intian. Äärihindu Nathuram Godse murhasi vihollisen kanssa veljeilleen maanpetturi Gandhin.
Yli miljoonan ihmisen hengen vaatineen traumaattisen eroprosessin seurauksena vastasyntyneen Intian sisään jäi noin 30 miljoonaa muslimia. Tänään maan 200 miljoonaa muslimia ovat sekä ulko- että sisäpolitiikkaa. Sangh Parivar (SP) eli ”hinduperhe” on sijoittanut heidät pysyvästi tarkkailuluokalle. SP on kiihkokansallisten hindujärjestöjen muodostama löyhä liittouma, joka pyrkii väkipakolla luomaan Intiasta hinduvaltion. Muslimien luokanvalvojana toimii RSS-lyhenteellä (Kansallinen vapaaehtoisten järjestö) tunnettu puolisotilaallinen järjestö. Sen julkituoma tavoite, intialaisen kulttuurin edistäminen, ei kuulosta pelottavalta. Etenkin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat suhtautuvat järjestöön kuitenkin pelonsekaisin tuntein.
Kysyin pari vuotta sitten Keralassa RSS:n rivijäseneltä, miksi niin monet pelkäävät heitä. Vastaus jäi mieleeni: ”Ei meitä kannata pelätä, ellei ole mitään pelättävää.”
HINDUPERHEEN ETENEMINEN
Joulukuu 2018. Kochin kaupunki kommunistien johtamassa Keralan osavaltiossa. Olen pyytänyt professori Vasanthi Ramania pitämään suomalaisille ystävilleni turistiluokan luennon siitä, miten Intia makaa. Sosiologi viis veisaa pyynnöstäni ja tarjoilee shokkiterapiaa. Hän muistuttaa kuusi kertaa (parikin kertaa olisi riittänyt), miten Modin meininki muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän 1930-luvun Saksaa.
Hindurodusta ja hindukansakunnasta puhuneet RSS:n takavuosien johtajat ihailivat Mussolinia ja Hitleriä soveltaen heidän ajatuksiaan Intiaan. Muslimit ovat järjestölle kansakunnan puhtauden vaarantava elementti, josta pitää päästä eroon juutalaisten tapaan. Järjestön entisen johtajan Madhav Golwalkarin mielestä holokausti oli arjalaisen ”rotuylpeyden korkein ilmentymä”.
Raman eritteli hinduperheen etenemisstrategiaa. Vallataan instituutiot, laitetaan omat miehet johtoon ja kirjoitetaan historia uusiksi. Hitlerkin tuli valtaan vapaissa vaaleissa.
Tänään entinen vallankumouksellinen aktivisti Raman liputtaa nehrulaisen Intian puolesta: ”Kansallisen hätätilan vallitessa kaikkien sekulaaristen piirien on nyt yhdistettävä voimansa moniarvoisen Intian pelastamiseksi. Ellemme me tee sitä nyt, huomenna se voi olla jo myöhäistä.”
Intia kätkee sisälleen köyhiä ja vielä köyhempiä maita. Monisatakertaiset palkkaerot ovat näissä maissa arkea. Vuoden 2014 vaalikampanjan aikana Modi lupasi, että jokaisen ”köyhän” pankkitilille(!) tippuisi 20 000 euroa heti kunhan hän olisi kotiuttanut intialaisten ulkomaisille pankkitileille piilottamat pimeät miljardit. Simsalabim!
Modi muistutti alati myös myyneensä pikkupoikana teetä rautatieasemalla. Kymmenet miljoonat alempiin kasteihin kuuluvat hindut uskoivat töitä ja hyvinvointia lupaavaan ”omaan” mieheensä. BJP voitti enemmistön (282) parlamentin alahuoneen paikoista.
KÄÄNNYTYSTÄ
Köyhät odottavat yhä rahojaan. Kun varallisuuskuilu, työttömyys ja maanviljelijöiden ahdinko pahenevat päivä päivältä, talouskysymyksistä on vaikeaa taikoa vaalivaltteja. Intia kaipasikin suursiivousta. Vähemmistöjen paapomisen seurauksena hindujen kotimaa oli saastunut. Aluksi talkoot takkuilivat. Muslimien ja kristittyjen käännyttäminen takaisin hinduiksi epäonnistui. Kampanja ”Love Jihadia” vastaan ei ollut myöskään menestys. Tässä pyhän sodan taitolajissa muslimimiehet hurmaavat hinduneidot avioon, jonka jälkeen heidät koulutetaan Pakistanissa terroristeiksi. Yhtään tapausta ei ole todistetusti bongattu.
Naudansyöjien metsästys tepsi paremmin. Hinduperhe vaatii lehmien teurastus- ja syöntikieltoa. Modi sulki silmänsä, kun hänen miehensä ryhtyivät listimään muslimeja. Kaikista vuosina 2010–2017 sattuneista lynkkauksista 97 prosenttia on tapahtunut Modin valtaantulon jälkeen. Väliäkö sillä, vaikka valtaosa lynkatuista ei ollut nautaa popsinutkaan.
Jättipotti jahtaajille koitti vasta viime helmikuussa. Nuori kashmirilaismies teki itsemurhaiskun sotilassaattuetta vastaan Kashmirin laaksossa. Yli 40 sotilasta sai surmansa. Mediassa kiljuttiin kostoa Pakistanille, kashmirilaisille, muslimeille ja omille maanpettureille. Pakistania tarjottiin nyt syylliseksi kaikkiin Intian vitsauksiin.
Sotahurmoksen keskellä Modi nimesi itsensä maansa vartiopäälliköksi. Samalla hän pyysi kaikkia isänmaallisia kansalaisia tekemään valan, jossa hekin sitoutuvat vartioiksi.
OIKEA JA VÄÄRÄ INTIA
Gandhi yritti pitää monenkirjavaa Intiaa hengissä oman henkensä kaupalla. Modi puolestaan pyrkii luomaan yhden kansakunnan valtion, jotta Intiasta voitaisiin leipoa teokratia Pakistanin ja Israelin malliin.
Modi on mestari asioiden yksinkertaistamisessa. Hänen mielikuvastossaan on vain kaksi Intiaa, oikea ja väärä. Oikeat kansalaiset hyväksyvät ehdoitta hindujen ylivallan. Modin ihmemaassa kastejakin on vain kaksi, hindut ja muut. Köyhyyskin eliminoidaan pikapikaa pääministerin johdolla, sillä ”kaikki se mikä liikkuu mielessänne, liikkuu myös minun mielessäni”.
Miksikö Modi voitti jälleen vaalit? Siksi koska hän on hyödyntänyt yksinkertaista matematiikkaa häikäilemättömämmin kuin mikään muu puolue maan historiassa. Kongressipuolueen kampanja moniarvoisen Intian puolesta ei ole tepsinyt. Noin 80 prosenttia intialaisista on hinduja. Modin talouspolitiikka on vaurastuttanut ylimpiin kasteihin ja myös merkittävää osaa alempiin kasteihin kuuluvista hinduista, joten he ovat ryhtyneet hänen äänipankikseen.
Samanaikaisesti varallisuuserot ovat kasvaneet ennätystahtia. Ne hindut, jotka eivät näe merkkejä taloutensa kohenemisesta, Modi on yrittänyt saada pauloihinsa raa’alla nationalismilla. Hän on muistuttanut häpeän ajan olevan ohi, ainakin pian, sillä koko maailma ihailee tänään Intiaa. Suuren vartiopäällikön suojeluksessa kaikki hindut voivat kävellä pää pystyssä. Kongressipuolueen harjoittamalle muslimien paapomiselle on pantu piste.
Katkeroituneet opposition edustajat sanovat intialaisten saaneen sellaisen hallituksen kuin he ansaitsevatkin. Eräissä kommenteissa voi tunnistaa suoranaista äänestäjien halveksuntaa.
Monissa osavaltioissa BJP sai yli 50 prosenttia äänistä. Pohjois-Intian väkirikkaissa valtioissa Modi on kiistämätön kunkku, joten intialaiset saivat haluamansa hallituksen.
Modinkin hallinnoimaan Intiaan mahtuu kuitenkin vielä monta Intiaa. Kolmessa Etelä-Intian merkittävässä osavaltiossa Keralassa, Tamil Nadussa ja Andhra Pradeshissa BJP ei onnistunut saamaan yhtään edustajaa parlamenttiin.
Päivän kysymys kuuluukin, että missä Stalin pysäytti äskettäin fasismin voittokulun. Oikea vastaus on Tamil Nadun osavaltiossa. M. K. Stalinin johtaman DMK-puolueen ympärille luotu liittoutuma korjasi yhtä lukuun ottamatta kaikki parlamenttipaikat.
Teksti ja kuvat Mikko Zenger
