Riippumattomat asiantuntijat ovat määritelleet luonnontuhonnan ”laittomiksi tai harkitsemattomiksi teoiksi, jotka on tehty tietoisena siitä, että on erittäin todennäköistä, että teot aiheuttavat vakavia ja joko laajalle levinneitä tai pitkäaikaisia vahinkoja ympäristölle”.
Israel on alusta alkaen ilmaissut tavoitteensa suoraan: Gazan tuhoaminen.
Israelin umpimähkäisillä hyökkäyksillä ja laaja-alaisesti vaikuttavien aseiden käytöllä pyritään aiheuttamaan mahdollisimman paljon vahinkoa. Tämä on johtanut paitsi mittavaan siviiliuhrien määrään myös kokonaisten ekosysteemien tuhoutumiseen.
Kesäkuussa julkaistussa YK:n ympäristöarvioinnissa todetaan, että Israelin hyökkäyksissä kaikki viisi Gazan jätevedenpuhdistamoa on joko tuhottu tai niitä on vahingoitettu, mikä on saastuttanut rannat ja rannikkovedet, maaperän ja mahdollisesti pohjaveden. Välimereen päästetyt käsittelemättömät jätevedet saastuttavat merialueita ja rannikon elinympäristöjä. Saasteet aiheuttavat todennäköisesti haittaa myös Gazan kalastusteollisuudelle. Kala on keskeinen ravinnonlähde ja kalastus perinteinen ammatti alueella, jossa kärsitään katastrofaalisen korkeasta työttömyydestä ja elintarviketurvan puutteesta.
”Meren pilaantuminen voi heikentää vesien ravintopitoisuutta ja laatua, mikä rajoittaa kalojen kasvua ja vaikuttaa siten kalantuotantoon ja saaliisiin”, YK:n arvioinnissa todetaan. ”Saastuminen voi vaikuttaa myös ruokaturvallisuuteen, sillä kalat rannikkoalueilla (jotka ovat tällä hetkellä ainoat alueet, joilla palestiinalaiset voivat kalastaa) voivat saastua.”
Wadi Gazan kosteikkoalueet on kansainvälisesti tärkeä muuttolintujen ja muun luonnonvaraisen eläimistön suojapaikka, jonka ekologinen ennallistaminen oli käynnissä ennen lokakuuta 2023. Kosteikot ovat kärsineet sotilasoperaatioiden ja saastumisen aiheuttamista vaurioista, jotka uhkaavat sen biologista monimuotoisuutta. YK:n mukaan noin 25–50 prosenttia Wadi Gazasta uskotaan tuhoutuneen kesäkuuhun mennessä, ja samalla ovat tuhoutuneet sen tarjoamat ekosysteemipalvelut.
Lisäksi makean veden lähteitä, kuten kaivoja ja pohjavesialtaita, on saastunut. Se vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia saada puhdasta juomavettä ja vahingoittaa näistä vesilähteistä riippuvaisia tärkeitä ekosysteemejä.
Saastuneita roskia, hajoavia ruumiita
Israelin hyökkäykset ovat johtaneet siihen, että Gazan alueelle on kertynyt yli 42 miljoonaa tonnia romua, josta suurin osa on todennäköisesti asbestin saastuttamaa, joukossa räjähtämättömiä ammuksia ja muita myrkyllisiä aineita. Israelin asettamat tiukat polttoaineen tuonnin rajoitukset ja asianmukaisen kaluston puute ovat myös vaikeuttaneet raunioiden alla olevien tuhansien mätänevien ruumiiden keräämistä, mikä pahentaa humanitaarista ja ympäristökriisiä.
Israelin tuhojen aiheuttama kiinteitä jätteitä käsittelevien jätehuoltojärjestelmien romahtaminen on johtanut siihen, että eri puolille Gazaa on muodostunut noin 225 tilapäistä jätteenkäsittelypaikkaa, joista jotkut levittäytyvät satojen metrien päähän, raportoi hollantilainen PAX-järjestö tämän vuoden heinäkuussa. YK:n palestiinalaispakolaisia avustava UNRWA raportoi kesäkuussa, että Gazan asutuille alueille oli kertynyt yli 330 000 tonnia kiinteää jätettä, joka PAXin mukaan riittäisi täyttämään yli 150 jalkapallokenttää. Näistä paikoista on tullut Gazan siirtymään joutunutta väestöä piinaavien tuholaisten, jyrsijöiden ja tautien kasvualustoja.
BBC:n analysoimat satelliittikuvat osoittavat, että yli puolet Gazan vesi- ja jätehuoltolaitoksista on vaurioitunut tai tuhoutunut. Useimmat jätevedenpuhdistamot ja suolanpoistolaitokset ovat lopettaneet toimintansa kokonaan, mikä johtaa käsittelemättömän jäteveden valumiseen mereen, kaduille ja maansisäisten pakolaisten leireille. Tämä uhkaa saastuttaa pohjaveden, mikä pahentaa veden mukana leviävien sairauksien aiheuttamaa kriisiä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevan väestön, kuten lasten, naisten ja kroonisesti sairaiden ihmisten keskuudessa.
Myös maatalous on joutunut ankaran hyökkäyksen kohteeksi. The Guardian -lehden satelliittikuviin perustuvan raportin mukaan maaliskuuhun mennessä lähes puolet Gazan puuviljelmistä – oliivitarhat mukaan luettuina – oli tuhottu, samoin kuin lähes kolmannes Gazan kasvihuoneista. Yhdistyneen kuningaskunnan Forensic Architecture -tutkimusryhmän mukaan 90 prosenttia Gazan pohjoisosan kasvihuoneista tuhoutui maahyökkäyksen alkuvaiheessa.
Samer Abdelnourin ja Nicholas Royn tekemässä tutkimuksessa arvioidaan, että Gazan raunioita raivattaessa ja poistettaessa odotetaan syntyvän noin 80 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilidioksidimäärän sitomiseen tarvittaisiin noin 3,3 miljoonaa puuta vuodessa, kun laskelman pohjana pidetään yksittäisen täysikasvuisen puun keskimääräinen vuotuinen hiilidioksidin imeytymisnopeus, joka on noin 22 kilogrammaa hiilidioksidia.
Kaikki tämä niiden hiilidioksidipäästöjen lisäksi, joita aiheutuu raskaiden aseiden jatkuvasta virrasta Yhdysvalloista Israeliin kuluneen luonnontuhontavuoden aikana. Eräässä toisessa tutkimuksessa arvioidaan varovaisesti, että Israelin sotilaallisten vastatoimien 60 ensimmäisen päivän ilmastokustannukset olivat vähintään samat kuin jos poltetaan 150 000 tonnia hiiltä, The Guardian kertoo – lähes puolet hiilidioksidipäästöistä aiheutui Yhdysvaltojen Israeliin toimittamista tarvikkeista.
Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa, jossa arvioitiin maailmanlaajuisia asevoimien aiheuttamia päästöjä, todettiin, että asevoimien vuosittainen osuus hiilidioksidipäästöistä on lähes 5,5 prosenttia.
”Jos maailman asevoimat olisivat valtio, niillä olisi maailman neljänneksi suurin hiilijalanjälki, suurempi kuin koko Venäjällä”, tutkimuksessa todetaan. ”Vain Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian hiilijalanjälki on suurempi.”
Israelin Gazan kansanmurhaan liittyvät hiilidioksidipäästöt edistävät ilmastonmuutosta, sään ääri-ilmiöitä, merenpinnan nousua ja haitallisia vaikutuksia maailmanlaajuisiin ekosysteemeihin ja ihmisten terveyteen, kuten ilmansaasteita, hengityselinsairauksia ja häiriöitä elintarvike- ja vesihuollossa.
Vaikka ilmastohätätilasta varoitetaan jatkuvasti, Israelin suorittaman Gazan kansanmurhan tai muiden sotien katastrofaalisista ja pitkäaikaisista ympäristövaikutuksista on uutisoitu hyvin vähän.
Israel on kasvattanut ympäristönsuojeluministeriönsä talousarviota rahoittaakseen hankkeita, joilla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia, mutta samaan aikaan se aiheuttaa suunnatonta vahinkoa Gazassa ja laajemmallakin alueella.
Sanat vastaan teot
Maailmanlaajuisen ympäristöretoriikan ja sotilaallisten konfliktien aiheuttamien ympäristöhaittojen käsittelemättä jättämisen välillä on valtava kuilu, samoin kuin sotaa käyvien ympäristötuhoajien saattamisessa vastuuseen.
Emme voi väittää, että vuotuisten kokousten, ilmastoliikkeiden ja maailmanlaajuisten rauhanpyrkimysten avulla tapahtuisi edistystä kohti kestävää kehitystä niin kauan kuin ympäristölainsäädäntöä rikotaan räikeästi ilman minkäänlaisia seuraamuksia.
Ihmiskunnan kohtaamia haasteita käsittelevien maailmanlaajuisten sopimusten on varmistettava, että lakia sovelletaan poikkeuksetta kaikkiin. Tämä on ainoa tapa yhteiskunnille suhtautua vakavasti kriittisiin ympäristökysymyksiin, kuten mikromuoviin sekä veden ja maaperän saastumiseen, puhumattakaan sodan tuhoisista ympäristövaikutuksista.
Israelin sotatoimet Gazassa ovat todennäköisesti rikkoneet useita oikeudellisesti sitovia kansainvälisiä ympäristösopimuksia, joihin maa on sitoutunut, kuten Pariisin sopimusta, biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta ja Barcelonan yleissopimuksen mukaista Välimeren toimintasuunnitelmaa.
Raskaan tykistön ja räjähteiden käyttö tiheään asutuilla alueilla vapauttaa ilmaan kasvihuonekaasuja ja myrkkyjä, mikä heikentää Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennystavoitteita. Viljelysmaiden, kosteikkojen ja merialueiden tuhoaminen vahingoittaa biologista monimuotoisuutta, mikä on ristiriidassa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteen – ekosysteemien suojeleminen – kanssa.
Gazan jätevedenpuhdistamoiden pommittaminen – jonka seurauksena käsittelemätöntä jätevettä virtaa Välimereen ja saastuttaa meriympäristöjä – rikkoo Barcelonan yleissopimuksen sitoumusta suojella Välimeren vesiä.
Lisäksi vaarallisia jätteitä ja saastuttavia aineita, kuten asbestia ja räjähtämättömiä taisteluvälineitä, ei käsitellä, mikä on vastoin Baselin yleissopimuksen periaatteita turvallisesta jätteiden hävittämisestä. Yleissopimus, jonka Israel on ratifioinut, sisältää vapautuksen osapuolten vastuusta aseellisen konfliktin yhteydessä. Vaikka tällä määräyksellä puututaan hallitsemattomiin olosuhteisiin, se voi myös estää vastuuvelvollisuuden vaarallisten jätteiden huollosta konfliktialueilla. Tarvitaan täydentäviä määräyksiä tai tarkistuksia, jotta voidaan vastata aseellisten konfliktien aiheuttamiin poikkeuksellisiin ympäristöhaasteisiin, kuten Gazassa on selvästi nähtävissä.
Israel on rikkonut röyhkeästi mutta hyvin vähäisin seurauksin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita, jotka tunnetaan myös sodan lakeina. Se on myös räikeästi laiminlyönyt ympäristöoikeudellisia velvoitteitaan, millä on ollut vakavia seurauksia sekä paikallisille ja alueellisille ekosysteemeille että maailmanlaajuisille ponnisteluille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Gazassa meneillään oleva kansanmurha on osoitus maailmanlaajuisten instituutioiden täydellisestä epäonnistumisesta ja sääntöihin perustuvan järjestelmän valheellisuudesta. Jatkuva kansainvälisessä hiljaisuudessa tapahtuva luonnontuhonta on heikentänyt maailmanlaajuisten ympäristöjärjestöjen uskottavuutta ja tuonut esiin pysyvän kyvyttömyyden panna täytäntöön kansainvälisiä lakeja ja pysäyttää ekologinen tuho.
Jos ihmiskunta ei pysty ratkaisemaan näitä haasteita pienessä Gazassa, mitä toivoa on kokonaisella planeetalla?
Islam Elhabil on Gazasta kotoisin oleva palestiinalainen, Malesiassa asuva mikromuovien asiantuntija, väitöskirjatutkija ja insinööri, joka on erikoistunut teknisten ratkaisujen löytämiseen polttaviin maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin.
Teksti on alun perin julkaistu The Electronic Intifadan nettisivuilla 21.11.2024.
Suomennos: Anu Harju
