Euroopan unioni joutuu arvioimaan uudestaan suhteitaan Marokkoon. EU:n tuomioistuimen joulukuussa antaman päätöksen mukaan Länsi-Saharan aluetta ei voi sisällyttää unionin ja Marokon välisiin kauppa- ja muihin sopimuksiin. Se, miten EU tulee käytännössä sopeuttamaan suhteensa Marokkoon oikeuden päätöksen jälkeen, on vielä epäselvää. Tammikuussa EU-parlamentin ulkoasiainvaliokunta vaati EU:ta kunnioittamaan oikeuden päätöstä. ”Me kunnioitamme oikeusvaltiota, ja sen tärkein periaate on oikeuden päätösten toimeenpano”, totesi valiokunnan puheenjohtaja Elmar Brok.

Oikeuden päätöksen perusteella kaikenlainen kaupankäynti Länsi-Saharan luonnonvaroista tulisi kieltää, eikä EU-maiden yritysten tulisi investoida alueelle. Viime marraskuussa Espanja, Portugali, Ranska ja Saksa allekirjoittivat Marokon kanssa julkilausuman yhteistyöstä uusiutuvan energian tuotannossa. EU-maita kiinnostaa tuoda puhdasta energiaa Marokosta. Mutta erityisesti suuri osa Marokon tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämishankkeista sijoittuu laittomasti miehitetyn Länsi-Saharan alueelle. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on, että alueella sijaitsisi yli 25 prosenttia maan uusituvan energian tuotannosta.

Tammikuussa EU-komission energia- ja ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete vastasi parlamentin esittämään kirjalliseen kysymykseen asiasta. Vastauksessaan komissaari viittasi EU-tuomioistuimen päätökseen ja totesi, että aiottu yhteistyö tullaan toteuttamaan kansainvälisen oikeuden edellyttämällä tavalla. Vastauksesta ei selviä, miten Länsi-Saharassa tuotettu aurinkoenergia voitaisiin erotella Marokossa tuotetusta, mikäli Marokko yhdistää alueen kansalliseen sähköverkkoon.

Cañeten vastaus merkitsee muutosta EU-komission asenteessa Länsi-Saharan kysymykseen. Aiemmin komissio on antanut ymmärtää, että Marokko on de facto hallinnut Länsi-Saharaa, mutta tuomioistuimen päätös vaatii tunnustamaan alueen erillisyyden. Muutos ainakin komissaarin asenteessa on suuri: aikoinaan Arias Cañeten viimeisin tehtävä Espanjan kalastusministerinä oli saada Länsi-Saharan kalavedet sisältänyt EU:n ja Marokon välinen kalastussopimus hyväksytyksi. EU-tuomioistuimen odotetaan tänä vuonna arvioivan senkin sopimuksen lainmukaisuuden Länsi-Saharan osalta.

EU-tuomioistumen päätöksen tulee estää länsisaharalaistuotteiden pääsy EU-markkinoille. Vähintäänkin tuotteiden alkuperämerkintä pitää muuttaa Länsi-Saharaksi. Suomessa tämä koskisi ainakin sardiineja ja tomaatteja. Valitettavasti EU-maiden yritykset eivät ainakaan vielä näytä kunnioittavan tuomioistuimen päätöstä. Esimerkiksi saksalaisen Siemensin toimitusjohtaja Joe Käser puolusteli yhtiökokouksessa investointejaan Länsi-Saharan tuulipuistoihin. Perinteisin sanakääntein hän kertoi yhtiön luottavan asiantuntijoihinsa kansainvälisen lainsäädännön suhteen, ja lisäsi perään samat tyhjänpäiväiset mantrat länsisaharalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja tuesta Saksan viralliselle ulkopolitiikalle: tuki YK:lle ja rauhanomaiselle ja molempia osapuolia tyydyttävälle ratkaisulle.

Samaa liturgiaa toistaa meidän ulkoministeriömme, ja se on tuttua myös länsisaharalaisille, jotka ovat yli 25 vuotta odottaneet sitä YK:n alaisuudessa toteutettavaa muutamaa tuntia demokratiaa, minkä kansanäänestyksen järjestäminen veisi ja josta sovittiin Marokon kanssa vuonna 1991.

Teemu Matinpuro

Lisätietoja: wsrw.org