Amnesty International julkaisi helmikuun alussa raportin, jossa se toteaa, että Israel ylläpitää apartheid-järjestelmää. Monet tahot ovat aiemmin julkaisseet aiheesta selvityksiä, viimeisimpänä ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huhtikuussa 2021. Palestiinalaiset järjestöt ovat puhuneet apartheidista jo pitkään.
Uusi raportti on merkkipaalu, eikä vain siksi, että se on selvityksistä yksityiskohtaisin ja kattavin. Amnesty on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, ja kun se ottaa Palestiinan tilanteen viitekehykseksi rotusorron purkamiseen, keskustelun suunta kääntyy.
Amnesty korostaa sitä, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni eivät ole ulkopuolisia rauhantekijöitä, vaan ne tukevat Israelin rotuerottelua. Yksi räikeimpiä esimerkkejä on se, että vaikka EU tuomitsee Israelin laittomat, vain juutalaisille tarkoitetut siirtokunnat miehitetyillä alueilla, se sallii niissä valmistettujen tuotteiden tuonnin. Raportissa Amnesty toistaakin aiemman vaatimuksensa siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltämisestä.
Olivatpa ihmisoikeusjärjestöjen suositukset miten hyvin perusteltuja tahansa, niiden toteutuminen vaatii kansalaisyhteiskunnan aktiivista kampanjointia.
Nyt tähän on erinomainen tilaisuus. Kansainvälisenä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivänä 20. helmikuuta avautui allekirjoituksille virallinen EU-kansalaisaloite kaupankäynnin kieltämisestä siirtokuntien kanssa. Aloitteen takana on iso joukko eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä, ja sitä tukee muun muassa Human Rights Watch.
Aloite on yksinkertainen. Sen mukaan EU:n pitää kieltää tuonti ja vienti miehitettyjen alueiden laittomista siirtokunnista. Aloite ei mainitse mitään maita nimeltä, vaan toteutuessaan kyse olisi yleisestä säännöstä, joka ei koske vain Israelia, vaan myös Marokon miehittämää Länsi-Saharaa, Venäjän miehittämää Krimiä (josta EU onkin jo kieltänyt tuonnin) ja muita laittomia alueliitoksia. Näin toteutuisi kansainvälisen oikeuden asettama velvollisuus olla tukematta lainvastaisia tilanteita.
Aloitteeseen tarvitaan miljoona allekirjoitusta EU-maista, jotta se menee Euroopan komission käsiteltäväksi. Aloite on auki vuoden, mutta aiemmissa kansalaisaloitteissa mukana olleet järjestäjät arvioivat, että tässä tapauksessa kynnys ylitetään paljon aiemmin.
Veronika Honkasalo ja 34 muuta kansanedustajaa ovat Suomessa ehdottaneet kansallista lakia siirtokuntatuotteiden kieltämisestä. Honkasalon lakialoite on sikäli heikompi, että se koskee vain tuontia, ei vientiä. Toiminta kansallisella ja EU-tasolla eivät ole vaihtoehtoisia, vaan ne tukevat toisiaan, ja siirtokuntatuotteiden kiellon aikaansaaminen on pitkä prosessi.
Komissiolla ei ole velvollisuutta toteuttaa kansalaisaloitetta sellaisenaan. Aloite on kuitenkin tärkeä työkalu, joka auttaa siirtämään EU:ta konkreettisiin toimiin kansainvälisen oikeuden rikkomuksia vastaan. Julkilausumia on nähty jo tarpeeksi.
Suomessa aloitetta tukee joukko rauhanjärjestöjä ja puolueiden nuorisojärjestöjä. Muutkin järjestöt voivat vielä ilmoittautua aloitteen tukijoiksi. Keskiössä ovat kuitenkin yksittäiset ihmiset. Helmikuun 20. päivästä alkaen kuka tahansa EU-kansalainen voi yhtyä aloitteeseen. Allekirjoittaminen – ja muiden kehottaminen samaan – on ehkä helpoin asia, minkä voi kansainvälisen oikeuden eteen tehdä.
Teksti: Syksy Räsänen
Kirjoittaja on ICAHD Finlandin puheenjohtaja.
