Puheenvuoro DCA-kuulemistilaisuudessa Helsingissä 7.3.2024
Nato-ratkaisu on yritys ratkaista Venäjän läheisyyteen liittyvä riski kertaiskulla. Suomi siirtyy ydinaseiden kiellon regiimistä ydinaseiden sateenvarjon alle. Suomeen kohdistuu kuitenkin ensi-iskun vaara jo rajoitetussa ydinasesodassa. Suomen riskejä käsittelin jo romaanissani Lähetin loppupeli (Teos 2016). Suomi ei ole Yhdysvallat.
Sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa puhe ydinaseiden rajoitetusta käytöstä on lisääntynyt. Suurin riski Suomen kannalta on tällä hetkellä Venäjällä keskustelussa oleva Karaganovin oppi, jonka mukaan Venäjän tulee osoittaa olevansa tosissaan Ukrainan sodassa iskemällä ydinaseilla lähialueilla oleviin pieniin Nato-maihin. Sillä voitaisiin pakottaa Yhdysvallat ja Nato neuvottelupöytään ilman suurvaltojen välistä ydinasesotaa. Putin torjui Valdai-kokouksessa tämän opin nyt syksyllä, mutta se kanta voi muuttua.
Venäjä on oikeasti pelottava juuri ydinaseidensa ja autoritaarisen kehityksensä vuoksi. Sergei Karaganov on vaikutusvaltainen Venäjän ulko- ja puolustuspolitiikan neuvoston kunniapuheenjohtaja. Neuvosto on yksi Venäjän merkittävimmistä ulkopoliittisista ajatushautomoista. Sillä on oma aikakauslehti Russia in Global Affairs ja se on mukana järjestämässä Valdai-foorumia, jota usein kutsutaan Venäjän Davosiksi.
Kesäkuun puolivälissä 2023 Karaganov julkaisi Profil-lehdessä artikkelin ”Ydinaseiden käyttö voi pelastaa ihmiskunnan globaalilta katastrofilta”. Se julkaistiin venäjäksi ja englanniksi lähes samanaikaisesti Global Affairs -lehden verkkosivuilla. Tekstiä painettiin laajasti uudelleen ympäri maailmaa, mikä herätti kymmeniä tuhansia reaktioita. Karaganov tarkensi argumenttia Valdain istunnossa 5. lokakuuta 2023. Hän haastoi Putinin kysymällä, olisiko syytä alentaa ydinaseiden käytön kynnystä länsimaisten vastustajien pelottamiseksi neuvottelupöytään. Putin torjui Karaganovin kritiikin Venäjän ydinasedoktriinin vanhentuneisuudesta ja paheksui Karaganovin iloista sävyä, mutta sanoi kunnioittavansa tämän näkemystä ja totesi lukeneensa Karaganovin muistioita.
Kun Suomessa pohditaan suhtautumista ydinaseisiin, kysymys voi olla kirjaimellisesti kuolemanvakava. Paradoksaalisesti Suomen oma vahva konventionaalinen puolustus on liittoutuman osana myös riski. Yhdysvaltojen presidentti Truman päätti käyttää ydinasetta toisessa maailmansodassa, koska maihinnousu Japanin pääsaarille olisi merkinnyt miljoonan amerikkalaisen kaatumista.
