Viime vuosina talouspoliittiseen sanastoon on ilmaantunut termi ”jakovara”. Yleensä kerrotaan, että sitä ei ole olemassa. Esimerkiksi helmikuussa 2018 valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoitti, ettei valtiontaloudessa ole mitään jakovaraa, jotta voitaisiin välttyä palkansaajien lomarahaleikkauksilta (Turun Sanomat 5.2.2018).
Jonkin verran jakovaraa näyttää kuitenkin löytyneen, ja tällä kertaa nimenomaan puolustusministeriön menoihin. Hallituksen budjettiesityksen mukaan vuonna 2019 eniten kasvua on seuraavissa kahdessa pääluokassa, jos vertailu tehdään vuoden 2018 varsinaiseen budjettiin: valtiovarainministeriössä 277 miljoonaa euroa ja puolustusministeriössä 266 miljoonaa euroa. Muiden hallinnonalojen menot joko vähenevät tai niiden menojen kasvu on paljon vaatimattomampaa. Koko budjetin loppusumma on pienempi kuin vuoden 2018 budjetissa, joten kyse on suhteellisesti näitä lukuja suuremmasta siirrosta puolustusministeriön hyväksi.
Puolustusministeriön budjetin sisällä kasvu painottuu puolustusmateriaalihankintoihin. Niihin käytettävä raha nousee vuoden 2019 budjettiesityksessä 773 miljoonaan euroon. Kasvua on lähes 300 miljoonaa euroa vuoden 2018 budjettiin verrattuna. Sen sijaan toimintamenot, jotka ovat suureksi osaksi palkkakuluja, pysyvät suunnilleen ennallaan.
Puolustusmateriaalihankinnat perustuvat suurimmaksi osaksi monivuotisiin tilausvaltuuksiin, joista päätetään kunkin budjetin yhteydessä. Niistä useimmat on nykyisin nimetty ”puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuuksiksi”. Lisäksi joinakin vuosina on päätetty tilausvaltuuksista, jotka koskevat teknistä tutkimusta ja tuotekehitystä. Viimeksi vuonna 2013 sidottiin näin yli 33 miljoonaa euroa valtion rahaa.
Vuoden 2018 budjetin yhteydessä hyväksyttiin vaivihkaa, melko lailla ilman julkista keskustelua, yksi kaikkien aikojen kalleimmista tilausvaltuuksista. Sen arvo on nyt 1 639 miljoonaa euroa ja sen maksut ajoittuvat vuosille 2018–2027. Budjetin perusteluissa on melko ylimalkainen kuvaus siitä, mitä tällä rahalla hankitaan. Hankinnat näyttävät kohdistuvan lähes kaikille aselajeille ja armeijan toiminnan eri haaroille.
Yhteensä tällaisia tilausvaltuuksia eli asehankintaohjelmia on vuosien 2010–2019 budjeteissa lähes 4,6 miljardin euron arvosta.
Uusia tilausvaltuuksia on budjeteissa joka vuosi. Nyt esitetyssä vuoden 2019 budjetissa on suhteellisen pieni 70 miljoonan euron uusi tilausvaltuus. Tilausvaltuuksien kokoa kuitenkin muutetaan usein seuraavissa budjeteissa tai lisäbudjeteissa. Esimerkiksi vuoden 2014 budjetissa alun perin ollut 295 miljoonan euron tilausvaltuus suureni myöhemmin täydentävässä talousarvioesityksessä 453 miljoonan euron tilausvaltuudeksi. Jostakin syystä taistelupanssarivaunujen hankinta katsottiin niin tärkeäksi ja kiireelliseksi, että se lisättiin tuolloin tilausvaltuuteen, vaikkei se alun perin sisältynyt ehdotukseen.
Puolustusministeriön budjetin kasvu vuodesta 2019 lähtien on jo aikaisemmin naulattu valtiontalouden kehyspäätöksissä. Merkittävä tason nousu on suunniteltu vuodelle 2021, jolloin alkaisi uusien hävittäjien rahoitus. Puolustusministeriön rahoitus kohoaisi silloin kertaheitolla noin 1,4 miljardilla eurolla 4,5 miljardiin euroon, ja tämän jälkeen puolustusministeriön budjetti olisi aivan uudella, entistä korkeammalla tasolla.
Teksti Pertti Honkanen
