Venäjään suhtautuminen ei ole aina helppoa edes venäläisille itselleen, saati sitten sen naapureille. Venäjä on yksi suurvalloista, jotka ovat jakaneet naapurimaansa etupiireihin useampaan kertaan eri sopimuksilla. Viimeisen sadan vuoden aikana se on myös romahtanut kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla sen reunoilta itsenäistyi joukko maita.

Venäjän ensimmäisen hajoamisen jälkijäristykset jatkuivat noin 25 vuotta. Ne päättyivät vasta toisen maailmansodan loppumiseen. Länsi ja Neuvostoliitto sopivat Jaltassa 1943 Euroopan jakamisesta etupiireihin. Britannian pääministeri Churchill räknäili Stalinin kanssa lappusille piirretyillä prosenttiluvuilla, kenen vaikutuspiirissä ja millä osuudella kukin on. Baltian kuulumista Neuvostoliittoon ei näissä neuvotteluissa kyseenalaistettu. Suomen puolestaan haluttiin antautuvan ja irtautuvan Saksan liittolaisuudesta.

Seuraava suuri mullistus oli Saksojen yhdistyminen 1990. Sen teki mahdolliseksi lännen ja Neuvostoliiton suullinen sopimus uusista etupiireistä. Yhdysvaltojen ulkoministeri James Baker lupasi, että Naton ja Neuvostoliiton väliin jätetään maat, jonne Nato ei laajene.

Neuvostoliiton vuotta myöhemmin tapahtuneen romahduksen myötä Baltian maat itsenäistyivät toisen kerran ja Venäjä joutui sen tosiasian eteen, että Bakerin puheet on unohdettu. Nato laajeni Itä-Eurooppaan, joka halusi sotilaalliset takeet myöhemmin voimistuvaa Venäjää vastaan. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut uusien Nato-maiden epävarmuutta. Niiden turvallisuus riippuu yhä ratkaisuista, joita suurvallat tekevät pöydissä, joihin niillä ei ole asiaa.

Etelärajallaan sijaitsevat entiset neuvostotasavallat Venäjä on pitänyt vaikutuspiirissään. Sen on käytännössä tunnustanut myös länsi. Tätä kuvaa myös Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi solmittu Minskin sopimus, joka on eräänlainen etupiirisopimus. EU:n johtokaksikko Saksa ja Ranska neuvotteli sen Venäjän kanssa välttääkseen avoimen sotilaallisen kriisin puhkeamisen. Vastahakoinen Ukrainan johto pantiin hyväksymään sopimus neljäntenä osapuolena.

Miten Venäjään siis pitäisi suhtautua? Minun reseptini on: kuten muihinkin suurvaltoihin. Erona muihin on vain se, että naapurina sen kanssa on tultava toimeen johtajista riippumatta.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.