Joulukuussa 2015 Nato aloitti jäsenyysneuvottelut Montenegron kanssa. Entisestä Jugoslavian tasavallasta on tulossa sotilasliiton 29. jäsenvaltio.
Moni haluaisi Suomenkin Natoon. Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan Nato on ”osa läntistä arvoyhteisöä”, johon Suomen tulisi kuulua.
Läntisiä arvoja ei ole kukaan virallisesti määritellyt, mutta yleensä niihin luetaan demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Näiden arvojen näkökulmasta Nato ei ole kovin mairittelevaa seuraa.
Aloitetaan Montenegrosta. Järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota tutkiva kansainvälinen toimittajajärjestö OCCRP valitsi Montenegroa vuodesta 1990 hallinneen pääministerin Milo Ðukanovicin 2015 ”vuoden henkilöksi”. Valintaperusteiden mukaan Ðukanovic on tehnyt maastaan yhden pahimmista korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden pesäkkeistä maailmassa. Aiemmin saman tunnustuksen ovat saaneet muun muassa Vladimir Putin ja Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev.
Natoa nämä meriitit eivät hetkauta. Sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli puheessaan 2.12.2015 Montenegroa ”horjumattomasta sitoutumisesta yhteisiin arvoihimme”.
Läntisten arvojen kannalta epäilyttäviä esimerkkejä löytyy myös Naton nykyisistä jäsenmaista.
Puola on ollut Naton jäsen vuodesta 1999. Viime lokakuusta maata on johtanut Laki ja oikeus -puolueen hallitus, joka on rajoittanut tiedotusvälineiden vapautta ja perustuslakituomioistuimen toimivaltaa. EU suunnittelee rankaisutoimia Puolalle, mutta Nato ei ole puuttunut asiaan. Ehkä siksi, että Puolan nykyjohtokin on tiukan Venäjän-vastainen. Se on myös pyytänyt Natoa sijoittamaan ydinaseita Puolan alueelle.
Myös Unkari on Nato-maa. Se on ollut vuodesta 2010 alkaen yksipuoluevaltio, jonka suhtautumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin EU on arvostellut ankarasti. Sekä tiedotusvälineet että oikeuslaitos on alistettu Fidesz-puolueen muodostaman hallituksen valvontaan. Pääministeri Viktor Orbán on kertonut pyrkivänsä eroon liberaalista demokratiasta ja maininnut esikuvikseen muun muassa Kiinan ja Turkin.
Turkki on niin ikään Naton jäsen. Sen presidentti Recep Erdogan pääsi vuodenvaihteessa otsikoihin kehumalla Hitlerin Saksan hallintojärjestelmn tehokkuutta. EU on arvostellut Turkkia myös oikeusvaltioperiaatteiden ja sananvapauden rikkomisesta. Hallituksen vastaiset mielenosoitukset on tukahdutettu väkivaltaisesti. Turkki käy sotaa omaa kurdivähemmistöään vastaan ja pommittaa myös Syyrian kurdikapinallisia, jotka sotivat Isisiä vastaan.
Turkki on napit vastakkain Venäjän kanssa, mikä ehkä selittää sen, että Natoa eivät ole kiinnostaneet Turkin muut toimet.
Nato on kelpuuttanut jäsenekseen myös Albanian. Eri maiden korruptiota tutkivan Transparency Internationalin raportin mukaan Albania on tässä suhteessa Euroopan pahimpia maita. Niin oikeuslaitoksen, poliisin kuin muidenkin viranomaisten ja poliittisten päättäjien lahjonta on maan tapa. Harva albanialainen myöskään uskoo vaalien rehellisyyteen.
Naton perusta on USA:n asemahti. Yhdysvalloilla on lähes 800 sotilastukikohtaa yli 70 maassa. Suuri osa näistä USA:n kumppaneista (esimerkiksi Saudi-Arabia, Israel tai Georgia) on muun muassa Amnesty Internationalin raporttien perusteella ihmisoikeuksien näkökulmasta yhtä surkeita kuin Venäjän liittolaiset Kazakstan ja Uzbekistan.
Jos Suomi etsii läntistä arvoyhteisöä, on paras pysyä Naton ulkopuolella. Toki Natossa saa olla demokratia, mutta kovin tärkeää se ei ole.
Yhteisiä läntisiä arvoja kannattaa etsiä mieluummin länsinaapurista. Uusimman mielipidetutkimuksen mukaan suurin osa ruotsalaisista vastustaa edelleen maansa liittämistä mihinkään sotilasliittoon. Niin myös suomalaisista.
Teksti: Jouni Sirén
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja.
