Rahoistamme huolta pitävän valtiovarainministerin innovatiivisesta tavasta käsitellä lukuja on kirjoitettu jo kaikki, mitä siitä on sanottavissa.

Väärin lasketut asiat eivät lopu kuitenkaan vain tähän tapaukseen. Julkisuudessa tuotetaan mielikuvaa, jonka mukaan Suomessa olisi kaksi lähes yhtä suurta ryhmää ihmisiä, joista toinen toivottaa pakolaiset kaikista tosiasioista piittaamatta avosylin tervetulleiksi, ja toinen haluaa sulkea rajat.

Oikea suhdeluku on, että selvä enemmistö, yli 60 prosenttia suomalaisista, suhtautuu myönteisesti pakolaisten vastaanottoon. Ei se sitä tarkoita, etteikö myös heidän joukossaan olisi ongelmista huolestuneita, vaan sitä, että heillä on parhaan suomalaisen perinteen mukaiset solidaarisuuden ja hädässä olevien auttamisen arvot kohdillaan.

Toinen väärin laskettu asia on kuvitelma siitä, että Suomen turvallisuus kasvaisi, jos teemme mahdolliseksi osallistua Baltian maiden sotilaalliseen puolustamiseen, kuten Alexander Stubb mainitsi. Kun Ranska pyysi muilta EU-mailta sotilaallista apua Pariisin terrori-iskujen jälkeen, keskustelussa nostettiin esille se, että lain mukaan armeijaamme ei voi lähettää muiden sotiin.

Hetken hyödyntäen hallitus päätti aloittaa lain valmistelun tilanteen korjaamiseksi. Tämä ”ihan omasta päästä” vedetty käänne turvallisuuspolitiikassa merkitsisi isoa muutosta Suomen asemaan ja siihen arvioon, minkä vuoksi Ruotsi ja Suomi eivät liittyneet 1990-luvulla Natoon.

Silloin laskettiin, ettei kummallakaan ole rahkeita ottaa Baltian maiden puolustusta vastuulleen, vaikka sitä meille tarjottiin. Tämä siitäkin huolimatta, että Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Venäjä oli paljon heikompi kuin nyt.

On vaikea uskoa, että kun riskit ja edut lasketaan, tulos olisi nyt toinen kuin parikymmentä vuotta sitten. Ei Suomen armeijasta ole kahden rintaman sotaan. Eivät siihen tilanteeseen halua edes isommat mahdit. Ja niin väärin ei kukaan voi laskea, että kuvittelisimme sotivamme Venäjää vastaan 90 kilometrin päässä Virossa ja jatkavamme samaan aikaan halvan bensan ostosreissuja itärajan toiselle puolen. Sitä itärajan paikkaa voisi nimittäin olla siinä tilanteessa hiukan hankalampi hahmottaa.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.