Saamelaiskäräjät luovutti valtiovallalle Totuus- ja sovintokomission raportin joulukuun alussa 2025. Raportti pitää sisällään noin 400 saamelaisen kertomukset siitä, miten heitä on kohdeltu saamelaisuutensa vuoksi. Raportissa on myös kymmeniä ehdotuksia lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseksi niin, että alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus toteutuisi.
Komission työskentelyn aikana tehtiin myös useita erillisraportteja erilaisista, saamelaisten elämään ja kulttuuriin vaikuttavista näkökulmista. Yksi niistä käsittelee Saamenmaan militarisoimisen vaikutuksia saamelaiseen elämäntapaan.
Sotilaallinen toiminta on lisääntynyt myös Saamenmaalla
Viimeaikaisiin geopoliittisiin jännitteisiin sisältyy huomattava sotilaallisen toiminnan lisääntyminen, ja se koskee myös Saamenmaata. Puolustusvoimien mukaan Suomessa harjoittelevien ulkomaalaisten joukkojen kokonaismäärä on kymmenkertaistunut Nato-jäsenyyttä edeltävästä ajasta. Pohjois-Suomessa tämä on näkynyt Rovajärven ampuma-alueella Rovaniemen ja Kemijärven kupeessa, mutta sotilaallinen toiminta on lisääntynyt myös saamelaisten kotiseutualueella.
Saamenmaan militarisoitumista koskevan erillisselvityksen mukaan tähän asti merkittävin esimerkki lisääntyneestä sotatoiminnasta on Naton Nordic Response – sotaharjoitus, keväällä 2024. Se toi yhdentoista päivän ajaksi Suomen, Norjan, ja Ruotsin saamelaisalueille yli 20 000 varusmiestä 13 eri maasta.
Nyt Natoon kuuluvat kaikki Pohjoismaat, joissa asuu saamelaisia. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on suunnitteilla useita liikennehankkeita, joilla parannetaan liikkumista maanpuolustuksen ja sotilaallisen toiminnan lähtökohdista, esimerkkinä Kutturaan suunniteltu tietyö. Näillä kaikilla on monia vaikutuksia ympäröivään luontoon mukaan lukien melu, ammuntojen aiheuttama rakenteiden kuluminen, haitta-ainekuormitus ja maaperän kuluminen etenkin raskaiden ajoneuvojen ja aseiden käytön seurauksena. Tämä kaikki lisää muutoinkin kovia maankäyttöpaineita saamelaisten kotiseutualueella. Siksi ne uhkaavat saamelaista kulttuuria, erityisesti poronhoitoa. Ne herättävätkin suurta huolta saamelaisissa.
Selvityksen mukaan saamelaiset jakavat suomalaisten huolen kansallisesta turvallisuudesta, mutta Saamenmaan militarisaatio tuo saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmista suuria haasteita. Vaarana on, että militarisaatio edesauttaa Saamenmaan kolonisaatiota, assimilaatiota ja perinteisten elinkeinojen alasajoa.
Erityisesti tämä näkyi Nato-prosessin aikana sekä neuvoteltaessa Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä puolustussopimuksesta eli DCA-sopimuksesta. Viimeksi mainittu osoittaa Saamenmaalta useita alueita Yhdysvaltojen joukkojen käyttöön sekä Norjan, Ruotsin että Suomen puolella. Suomessa yhdysvaltalaisjoukkojen käyttöön on osoitettu Ivalon rajavartiolaitos. Mutta sopimuksen mukaan yhdysvaltalaisjoukot saavat liikkua myös sovittujen alueiden ulkopuolella. Lisäksi se mahdollistaa vaarallisten materiaalien kuljetuksen, sijoittamisen ja varastoinnin saamelaisten kotiseutualueella. Näin siitä huolimatta, että YK:n alkuperäiskansojen julistuksen mukaan alkuperäiskansojen maille ei saa varastoida eikä loppusijoittaa vaarallisia aineita ilman niiden vapaata ennakkosuostumusta.
Alkuperäiskansan täydellinen sivuuttaminen
Saamelaisia ei otettu missään vaiheessa mukaan päätöksentekoon sen enempää Nato-jäsenyydestä päätettäessä kuin DCA-sopimuksestakaan. Selvityksen mukaan: ”Saamelaisia edustaa poliittisesti Saamelaiskäräjät, jota ei kutsuttu mukaan jäsenyydestä käytyyn keskusteluun, eikä Saamelaiskäräjiä ole kuultu Suomen Nato-profiilin muotoutumiseen ja käytännön ratkaisuihin ja toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä sen jälkeenkään”.
Saamelaiskäräjät kuitenkin oli hereillä ja lausui asiasta itsenäisesti valtioneuvoston kaikille kansalaisille avoimen lausuntopalvelu.fi – palvelun kautta marraskuussa 2022. DCA-sopimuksesta perustuslakivaliokunta kutsui Saamelaiskäräjien edustajan puhumaan, kun käräjät oli sitä ensin itse pyytänyt.
Kaikki tämä osoittaa erittäin selvästi, että vaikka maassamme on meneillään totuus- ja sovintoprosessi saamelaisten ja valtiovallan välillä, saamelaisia ei edelleenkään kuulla sillä tavoin kuin Suomen perustuslaki ja kansainvälinen oikeus edellyttävät alkuperäiskansaa kuultavan. Kansainvälisen oikeuteen on vakiintunut niin sanottu FPIC-oikeus (Free, Prior and Informed Consent), jonka mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus sanoa kyllä tai ei heitä koskeviin hankkeisiin ja päätöksiin. Suostumuksen on oltava vapaaehtoinen ja oikea-aikainen.
Tilanne on haastava saamelaisille. Heidän on tasapainoiltava ja oltava diplomaattisia, jottei turvallisuuden puolustaminen johtaisi alkuperäiskansaa vastakkainasetteluun valtiovallan tai valtaväestön kanssa. Tämä voisi jopa johtaa vihapuheen kasvuun, todetaan erillisselvityksessä.
Selvityksen ”Saamenmaan militarisaation vaikutukset alkuperäiskansan kulttuuriin, elinkeinoihin ja oikeuksien toteutumiseen Suomessa : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle on tehnyt Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio.
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
