Vuonna 2011 maailma todisti arabikevääksi nimettyä tapahtumaketjua. Osana kansannousujen jatkumoa muun muassa Egyptin presidentti Hosni Mubarak luopui vallasta. Lopulta arabikevättä kuitenkin seurasi hyinen arabitalvi – valta riistettiin jälleen kerran kansalaisten käsistä. Tai eiväthän he sitä koskaan oikein saaneetkaan.

Aluksi vallan nappasi itselleen Muslimiveljeskunta. Veljeskunnan dramaattisen valtaannousun ja sieltä kammetuksi tulemisen jälkeen Egyptissä ollaan tilanteessa, jossa presidentiksi on kovaa vauhtia nousemassa maan armeijan entinen komentaja kenraali Abdel Fattah el-Sisi. Kaikki eivät ole pelkästään tyytyväisiä tähänkään.

Katutaide oli osa kansannousua – se välitti tietoa ja tunnelmia protestien keskeltä. Se oli monien mielissä vallankumouksen media: kun vallanpitäjät kontrolloivat uutismediaa, aktivistit ja taiteilijat täyttivät Kairon seinät viesteillään.

Valtakoneisto ei suhtautunut toimiaan arvostelleeseen taiteeseen suopeasti ja useita taiteilijoita pidätettiin. Pidätetyksi joutuneiden joukossa oli myös Ganzeer. Kairon lisäksi Ganzeerin taidetta on nähty myös esimerkiksi Helsingissä, missä hän vietti viime kesän taiteilijaresidenssissä. Hän myös osallistui hiljattain Back to (The) Square 1 -näyttelyyn niin ikään Helsingissä.

Siellä toisensa kohtasivat Ganzeer ja suomalainen katutaiteilija Sampsa.

Luodein ja puskutraktorein mielenosoittajia vastaan

El-Sisin maaliskuinen päätös pyrkiä presidentiksi nostatti uuden vastalauseiden aallon. Katutaiteilijatkin aktivoituivat jälleen. Nyt Sampsa on yhdistänyt voimansa monikansallisen taiteilijaporukan kanssa. Ryhmään kuuluu myös lukuisia egyptiläisiä taiteilijoita, ja yhteisenä tavoitteena on levittää kansainväliselle yleisölle tietoa Egyptin tilanteesta taiteen keinoin.

Sampsan huhtikuussa New Yorkiin maalaama teos käynnisti #sisiwarcrimes-kampanjan samanaikaisesti Pariisissa maalatun teoksen kanssa.

New Yorkin teos on omistettu rauhanomaisille toimittajille ja opiskelijoille, joita viranomaiset ovat kohdelleet kaltoin. Kuvan hahmo on poimittu suoraan YouTube-videosta. Siinä näkyy, kuinka sotilaat ampuvat lähietäisyydeltä mielenosoittajan, jonka kädet ovat ilmassa ja joka näyttää sotilaille rauhanmerkkiä. Kuvassa uhrille maalattu hengityssuoja on kunnianosoitus henkilökohtaisella riskillä työskenteleville katutaiteilijoille.

Pariisissa puolestaan muistettiin uhreja asfalttiin maalatulla teoksella. Veriroiskeiden alla oli tiheässä poliisin henkirikospaikoille maalaamien hahmojen mukaisia ääriviivoja.

”Viime vuonna Sisi tapatti joukoittain ihmistä Rabaa al-Adawiya -aukiolla ja nyt hän on kävelemässä suoraan presidentinkansliaan. On olemassa irvikuvia ja sitten on olemassa aika helvetinmoisia irvikuvia”, Sampsa toteaa Egyptin demokratian tilasta. Rabaan-aukiolla poliisi käytti rynnäkössä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua, kumi- ja tavallisia luoteja, puskutraktoreita sekä sotilasajoneuvoja. Alhaisimmat arviot kuolonuhreista ovat sadoissa, korkeimmat tuhansissa.

Kirje turvallisuusneuvostolle

Sampsa on aiemminkin yhdistänyt katutaiteen muihin vaikuttamiskeinoihin. Hänelle taide on enemmänkin työkalu. Sampsan 49999-näyttely marraskuussa 2012 käynnisti Järkeä tekijänoikeuslakiin -kampanjan, jonka aikana kerättiin tarvittava 50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen. Kampanjan toteutukseen osallistui iso joukko taiteilijoita sekä aktivisteja, itse aloite puolestaan on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Tällä kertaa osana projektia Sampsa – yhdessä muun muassa Occupy London -liikkeen kanssa – on tuottanut myös avoimen kirjeen YK:n turvallisuusneuvostolle. Ganzeer epäilee valtaapitävien ohittavan kirjeen olan kohautuksella, mutta Sampsa on toiveikkaampi: ”Eivät he voi kääntää katseitaan toiseen suuntaan.”

Tämä jää nähtäväksi.

Jari Tamminen

Video: http://bit.ly/PKBv8t