Ydinaseita ei ole käytetty sodassa vuoden 1945 jälkeen. Ydinaseita on kyllä räjäytetty yli 2000 kertaa, mutta ne ovat olleet ydinkokeita, eivät suoranaisesti aseiden sotilaallista käyttöä. Suurimmillaan ydinasearsenaalit olivat kylmän sodan aikana 1980-luvulla. Vuonna 1986 saavutettiin ennätys; ydinaseita oli maailmassa yli 64 000.
Ydinaseita on niiden historian aikana rakennettu käsittämättömät määrät. Ruotsissa sijaitsevan Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen Siprin mukaan ydinaseita on rakennettu historian kulussa yli 120 000, vaikka ydinaseriisunnan seurauksena niitä oli vuonna 2023 reilut 12 000 kappaletta, nyt ehkä hitusen enemmän. Niistä jokainen on tuhovoimaltaan moninkertainen verrattuna Hiroshiman ja Nagasakin pommeihin.
Elämme vahvan militarismin aikaa, ja puolustukseen pannaan rahaa ennätysvauhtia. Vuonna 2024 puolushankintoihin käytettiin koko maailmassa tähtitieteelliset 2 718 miljardia US dollaria, mikä merkitsi noin 10 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Siprin mukaan tämä vastaa 2,5 prosenttia maiden bruttokansantuotteesta.
Suurimmat satsaukset tekivät Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Saksa ja Intia. Ne yksin vastasivat 60 prosentista sotateollisuuteen laitetuista varoista.
Suomenkin puolustusmenot kasvoivat
Suomi ei ole poikkeus maailmanlaajuisesta trendistä. Suomen puolustusmenot olivat viime vuonna 6,2 miljardia eli kaksinkertaiset vuoden 2020 tasoon verrattuna. Viime vuonna menot vastasivat noin 2,3 prosenttia BKT:stä. Nousu johtui erityisesti F-35-hävittäjähankkeesta ja Merivoimien alushankinnoista, sekä Nato-jäsenyyden ja Ukrainan tukemisen tuomista lisäpanostuksista. Myös tulevina vuosina sotatalouteen satsataan yhä enemmän, sillä Nato edellyttää puolustukseen käytettävän viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-jäsenyys tulee siis kalliiksi Suomelle ja vie meitä pitkän askelen kohti sotataloutta.
Venäjä ja Yhdysvallat omistavat 90 prosenttia ydinaseista
Ydinaseita on tällä hetkellä yhdeksällä valtiolla. Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska ja Kiina ovat ydinsulkusopimuksen tunnustamia ydinasevaltioita. Ydinsulkusopimukseen kuulumattomilla Intialla, Pakistanilla, Israelilla ja Pohjois-Korealla tiedetään olevan ydinaseita. Israel ei ole tätä tunnustanut, jos ei myöskään kieltänyt.
Siprin mukaan vuonna 2023 Venäjällä oli eniten ydinaseita, noin 5 900 ydinkärkeä. Seuraavana tuli Yhdysvallat 5 200:lla ydinkärjellään. Näitä on sijoitettuina useaan eurooppalaiseen maahan osana Naton ydinasepelotetta. Venäjä ja Yhdysvallat omistavat siten yhdessä lähes 90 prosenttia maailman ydinaseista. Kiinalla arvellaan olevan 400-500 ydinkärkeä, Ranskalla noin 290, Isolla Britannialla 225, Pakistanilla ja Intialla noin 170, Israelilla noin 90 ja Pohjois-Korealla joitakin kymmeniä. Lisäksi Iranilla on ydinohjelma, jonka länsimaat tulkitsevat merkitsevän myös ydinaseohjelmaa, vaikka valmiita ydinkärkiä sillä ei uskota olevan.
Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäys Iranin ydinlaitoksia vastaan kesäkuussa herättää kysymyksen siitä, kenelle sallitaan ydinaseiden kehittäminen, kenelle ei. Koko maailma on ollut hiljaa Israelin ydinaseesta, Ranska jopa auttoi Israelia kehittämään sen. Edes Israelin kansanmurha palestiinalaisia kohtaan ei ole herättänyt maailmanlaajuista keskustelua Israelin ydinaseesta. Sensijaan Iranille ei sallita ydinohjelmaa, vaikka pitäviä todisteita sen sotilaallisista tavoitteista ei ole pystytty esittämään. Iran on näihin päiviin saakka ollut ydinsulkusopimuksen ydinaseeton jäsen.
Ydinsodan vaara entistä suurempi
Ydinaseisiin käytettyjen varojen määrän kasvu maailman puolustusmenoista on selkeä, mutta kokonaisuudessaan ydinaseet muodostavat edelleen alle 5 prosenttia kaikista puolustusmenoista. Kuitenkin ydinasemenot kasvavat nopeammin kuin muut puolustusmenot, ja niiden merkitys korostuu erityisesti suurvaltojen investoinneissa.
Reilusta 12 000:sta ydinkärjestä pari tuhatta sijaitsee Siprin arvion mukaan valmiiksi asennettuina ballistisiin pitkän matkan ohjuksiin ja ovat siten valmiina nopeaan käyttöön, jopa 10-15 minuutissa.
Ydinaseiden määrän lisääntyminen jo sinänsä kasvattaa tahattoman tai tahallisen ydinsodan mahdollisuutta. Aivan erityisen vaarallisia ovat käyttövalmiit ydinkärjet, jotka inhimillisen virheen tai väärän arvioinnin seurauksena saattavat johtaa ydinsotaan. Niistä luopuminen onkin yksi rauhanliikkeen keskeisiä vaatimuksia.
Venäjä on Ukrainan sodan aikana muuttanut ydinasedoktriiniaan entistä löysempään suuntaan. Aiemmin Venäjä olisi voinut käyttää ydinaseita, jos maa olisi joutunut joukkotuhoasehyökkäyksen kohteeksi siten, että sen olemassaolo olisi uhattuna. Uudessa doktriinissa valtion olemassaolon uhka on muuttunut valtion suvereniteetin uhaksi. Putin ilmoitti syyskuussa 2024, että jatkossa Venäjä tulkitsee, että ydinaseettomankin valtion hyökkäys Venäjää vastaan ydinasevaltion tuella on niiden yhteinen hyökkäys. Putinin ajattelun mukaan se oikeuttaisi Venäjää käyttämään ydinaseitaan. Venäjä käyttääkin ydinpelotetta nyt toistuvasti ja yhä painavammin äänensävyin.
Ydinaseriisunta on ainoa oikea tie
Sitten Hiroshiman ja Nagasakin ydinasevallat eivät ole joutuneet suoraan sotilaallisen hyökkäyksen kohteiksi eikä ydinasevaltojen välille ole syttynyt sotaa. Näyttäisi siis siltä, että ydinpelote on toiminut toivotulla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ole tae siitä, että näin olisi jatkossa. Historia tunteekin satoja läheltä piti -tilanteita Yhdysvalloissa, ja epäilemättä niitä on ollut Venäjälläkin heikosta tiedonkulusta huolimatta.
Ainoa turvallinen päämäärä onkin ydinaseeton maailma.
Suomi on ollut aktiivinen ydinaseriisunnan puolestapuhuja ja ollut mukana useissa aseriisuntaneuvotteluissa vuosikymmenien aikana. Ydinaseeton Pohjola on ollut monen kärkipoliitikkomme tavoitteena. Kuitenkin, kun Suomi keväällä 2023 päätti liittyä Natoon, Suomi hyväksyi asemansa Naton ydinpelotteen alla. Suomi ei myöskään asettanut mitään ehtoja jäsenyysneuvotteluissa, vaan Nato-maiden (ja DCA-sopimuksen myötä suoraan Yhdysvaltojen) ydinaseita voi ilmaantua maaperällemme. Tänään maamme ydinenergialaki vielä kieltää sen, mutta lakejahan on helppo muuttaa!
Pand – taiteilijat rauhan puolesta -järjestö syntyi vuonna 1983 nimenomaan ydinaseriisunnan ympärille. Suomessa ja maailmalla on muutoinkin vahva rauhanliikkeiden perinne, joka hakee täysin ydinaseetonta maailmaa.
Rauhanliike pitää YK:ssa vuonna 2017 solmittua ydinasekieltosopimusta hyvänä lähtökohtana ydinaseiden hävittämiselle maailmasta – ikävä kyllä Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Muita vaatimuksia ovat ydinaseiden ensikäytön kielto sekä nopean käytön ydinaseiden purkaminen vahinkotilanteiden välttämiseksi.
Koska valtiovalta ei aja näitä tavoitteita, kansalaisaktivismia tarvitaan enemmän kuin koskaan!
Lisäluettavaa:
Siprin vuosikirja 2024: https://www.sipri.org/yearbook/2024
Ihmiskunta ei oppinut mitään Hiroshimasta: https://yle.fi/a/3-8174086
Israelin ja Iranin kriisi: https://yle.fi/a/74-20167324
Putinin ydinaseoppi: https://yle.fi/a/74-20114002
Artikkeli on alun perin julkaistu uusisivu.fi-sivustolla.
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
