Julkisen sektorin velka euromääräisesti ja suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on kasvanut ja valtion talous on alijäämäinen. Valtiovarainministeriö (VM) esitti joulukuussa 2022 velkaantumisen pysäyttämistä supistamalla valtion alijäämiä 9 miljardia euroa kahden seuraavan vaalikauden aikana. Tällä kurottaisiin umpeen ns. kestävyysvaje.
Veroaste, eli verojen ja BKT:n suhde, on laskenut vuodesta 2016, jolloin veroja oli 44 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2025 veroasteen VM arvioi olevan 40,8 prosenttia. Veroasteen lasku on niin merkittävä, että se on syönyt valtion tuloja lähes 8 miljardia euroa. Tuloverotus ei ole tuona ajanjaksona keventynyt, joten lasku ei johdu siitä.
Veroasteen lasku pidemmällä aikaperspektiivillä on tapahtunut tietoisten verotusta koskevien päätösten seurauksena. Niitä ovat esimerkiksi yhtiöveron alentaminen, tuloverojen progression alentaminen, pääomatulojen verotuksen muutokset ja listaamattomien yhtiöiden osinkotuloverotuksen helpotukset. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet kestävyysvajeen syntyyn.
Valtiovarainministeriö nostaa menosopeutuksen ohella tulosopeutuksen, lähinnä välillisten verojen, kuten arvonlisäverotuksen kiristämisen avulla. Pääpaino on kuitenkin menoleikkauksissa, jotka tulevat koskemaan myös kansalaisille välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta jne. Ministeriön mukaan ”on välttämätöntä, että (hyvinvointi)alueet kykenevät hillitsemään sote-palvelujen kustannusten kasvua”.
Taloustieteilijät eivät ole missään mielessä yksimielisiä julkisen velan nopean supistamisen välttämättömyydestä. Suomen julkinen velkasuhde on alle EU:n keskiarvon. Valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan ikäsidonnaiset menot kasvavat alle 2 prosenttia BKT:stä vuoteen 2070 mennessä, kun taas veropohjan rapautuminen pienentää verotuloja yli 2 prosenttia jo vuosina 2021–2027.
Hävittäjähankinnat
Suomen hallitus päätti joulukuussa 2021 hankkia yhdysvaltalaiselta Lockheed Martin -yhtiöltä 64 F-35-hävittäjää. Kymmenen miljardia maksava konekauppa on Suomen historian suurin aseostos. Kauppaa on arvosteltu etu- ja jälkikäteen useista näkökulmista ja useilla perusteilla. Otan tässä esille hankinnan taloudellisia vaikutuksia käsitelleen artikkelin, jonka on ennen hankintapäätöstä kirjoittanut aiemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksen (nyk. Labore) tutkimuskoordinaattorina ja ennustepäällikkönä toiminut Eero Lehto.
Lehto toteaa muun muassa, että sekä teoreettisissa että empiirisissä tutkimuksissa on todettu, että sotilasmenojen alentaminen vaikuttaa positiivisesti BKT:hen. Jos maalla on omaa asetuotantoa, sotilasmenojen kasvattaminen voi lisätä teollisuustuotantoa, mutta se vähentää investointeja niin, että lopputulos on negatiivinen. Sotilasmenot syrjäyttävät sellaisia siviilimenoja, jotka edistäisivät talouskasvua ja nostaisivat tuottavuutta. Lehto kommentoi myös, että F-35-koneet ovat ennen kaikkea suursodan hyökkäysaseita, eivät niinkään ilmapuolustuksen aseita. Hävittäjän valinta ilmaisee, millaiseen sodankäyntiin Suomi valmistautuu.
Kauppaan sisältyy mahdollisuus ostaa pitkän kantaman JASSM ER -risteilyohjuksia, jotka ovat hyökkäysaseita. Suomeen sijoitettuna ne olisivat varmin ensi-iskun kohde vastustajalle. Hävittäjähankinnan yhteydessä on luvattu, että niiden käyttö- ja ylläpitokulut eivät saa ylittää nykyisen kaluston menoja, jotka ovat noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Kansainvälisten esimerkkien valossa on todennäköistä, että tämä on pahasti alimitoitettu summa. F-35-hävittäjien arvioidut ylläpito- ja käyttökustannukset 30 vuoden aikana saattavat olla yli kaksinkertaiset niiden hankintahintaan nähden, siis yli 20 miljardia euroa. F-35-hävittäjät tarvitsevat ylläpitoa ja käyttöä varten uuden infrastruktuurin rakentamista, mihin on varattava rahaa.
Hävittäjähankinta vastaa suuruudeltaan kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi esitettyä tasapainotusvaatimusta. Hankinta on kuitenkin kertaluontoinen erä, ja tasapainotustoimet vaikuttaisivat myös tulevaisuudessa. Hankinta rahoitetaan velkarahalla, joten se kasvattaa Suomen julkisen sektorin velkaa ja velkasuhdetta. Hankintaan sisältyy huomattavia riskejä. Hävittäjien lopullinen dollarimääräinen hinta ei ole tiedossa ja hinnan nousu on hyvin todennäköinen. Valuuttakurssien muutokset ovat huomattava riski. Vuodelle 2023 on budjetoitu jo 380 miljoonan euron lisäys hintaan valuuttakurssimuutosten ja indeksikorotusten vuoksi. Hävittäjien hintaan on laskettava myös pääomakustannukset eli velasta maksettava korko. Valtio ei erittele eikä kohdenna velkaansa ja sen korkoja eri kohteille.
Ari Nissinen ja Hannu Savolainen ovat käsitelleet hävittäjien ilmastovaikutuksia. He toteavat, että puolustusministeriön hallinnonala tuottaa suurimman osan eli 43 prosenttia valtionhallinnon hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä. Hävittäjähankinnan päästöt olisivat noin 5,5-kertaiset verrattuna puolustusministeriön hankintojen vuonna 2016 arvioituihin kokonaispäästöihin.
Lentomatka Helsingistä Malagaan tuottaa noin 250 kiloa hiilidioksidipäästöjä matkustajaa kohden. Yhden lentotehtävän aikana F-35-hävittäjä voi tuottaa 27 800 kiloa hiilidioksidia – yli sadan Malagan-matkan verran.
Puolustusmenot
Puolustusmenojen suhde BKT:hen on noussut ja on tämän vuoden budjetissa jo hieman yli 2 prosenttia. Naton tavoite on, että jäsenmaiden puolustusmenot olisivat vähintään 2 prosenttia BKT:stä ja että uudet asehankinnat olisivat tästä 20 prosenttia.
Suomi täyttää siis BKT-suhdeluvun tavoitteen ja sijoittuu tällä EU:n kärkeen. Suurempi puolustusmenojen ja BKT:n suhde on vain Kreikassa, Puolassa, Virossa ja Latviassa. Euroopan puolustusviraston EDA:n 26 jäsenmaan painotettu keskiarvo on 1,5 prosenttia.
Puolustusmenojen kasvun suurin tekijä on edellä käsitelty hävittäjähankinta. Myös muita kalustohankintoja on kasvatettu. Vuoden 2023 puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 2020. Puolustusmateriaalihankintojen ja hävittäjähankinnan osuus vuotuisista
kokonaismenoista on noussut jo 49 prosenttiin. Tässäkin Suomi täyttää Naton tavoitteen.
Myös muilla hallinnonaloilla on puolustusmenoihin liittyviä määrärahoja. Rajavartiolaitoksen (sisäministeriön hallinnonala) määrärahat ovat vuoden 2023 budjetissa lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2022. Korotuksesta noin 350 miljoonaa euroa käytetään valvontalentokoneisiin ja itärajan aidan rakentamiseen.
Vuoden 2023 budjetissa on Nato-jäsenyyteen liittyviä kustannuksia yhteensä noin 100 miljoonaa euroa eri hallinnonaloilla. Ukrainan sodan aiheuttamia menoja on yhteensä 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 nämä menot olivat 1,8 miljardia euroa.
Varusteluhankinnat budjetoidaan ns. siirtomäärärahoina. Tällöin esimerkiksi vuoden 2023 budjettiin sisältyvä hankinta jaetaan usealle vuodelle. Näin valtio on sitoutunut vuosiksi eteenpäin korkeisiin varustelumenoihin.
Lähdin liikkeelle julkisen sektorin velasta ja kestävyysvajeesta. Kuviossa 5. esitän, miten hävittäjähankinnat vaikuttavat julkisen velan BKT-suhteeseen. Tässä on mukana vain hävittäjien tällä hetkellä tiedossa oleva hankintahinta. Kurssimuutoksia ja tulevia ylläpito- ja käyttökuluja ei ole huomioitu.
Laskelma on luonnollisesti yksinkertaistettu, mutta sen mukaan hävittäjähankinnat nostavat julkisen velan suhdetta BKT:hen noin 2 prosenttiyksikköä. Tätä puolta julkisen talouden tasapainottamisessa ei juuri ole nostettu esille.
Hyvinvointialueiden rahoitus
Hyvinvointialueet vastaavat vuoden 2023 alusta lähtien terveys- ja sosiaalimenoista ja pelastustoimesta. Julkisista menoista sosiaali- ja terveystoimen menot ovat yhteensä 61 prosenttia.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, jolle siirtyy suuri osa entisestä kunnallisverosta. Rahoitus on valtiovarainministeriön hallinnonalan budjetissa. Alkuperäisessä budjettiesityksessä hyvinvointialueiden rahoitukseen oli varattu 20,7 miljardia euroa vuodelle 2023. Rahoitus ohjataan alueille könttäsummana ja kukin alue päättää varojen käytöstä itse.
Hyvinvointialueiden budjetit ensimmäiselle toimintavuodelle ovat tappiollisia ja monet ovat korostaneet myönnetyn rahoituksen riittämättömyyttä. Alueilta on laskettu puuttuvan noin 1–1,2 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti vaatimuksen 700 miljoonan euron lisärahoituksesta. Sitä perusteltiin hoitovelalla, joka on syntynyt sekä koronapandemian aikana että sitä ennen.
Summa jakautui seuraavasti (Yle):
• Perusterveydenhuolto 380–470 miljoonaa euroa
• Erikoissairaanhoito ja päivystys 200–390 miljoonaa euroa
• Sosiaalihuolto 220–270 miljoonaa euroa
Yhteensä tarve (EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen osuus vähennetty) 540–880 miljoonaa euroa
Summa sisältää muun muassa hoitojonojen purun hoitotakuun mukaiseksi, avo- ja erikoissairaanhoidon piilevän tarpeen, hammashoidon, neuvolat ja kouluterveydenhuollon, iäkkäiden palvelut ja omaishoidon, lasten, perheiden ja aikuisten palvelut. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto on korostanut, että tarpeet eivät ole kertaluonteisia vaan pysyviä. Rahaa tarvitaan henkilöstövajeiden korjauksiin ainakin vanhusten hoivassa ja terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa, palkkojen korotuksiin, palkkaharmonisointiin ja kustannusten nousuun inflaation vaikutuksesta.
Valtiovarainministeriö oli sitä mieltä, että lisää rahaa ei ole varaa antaa. Hallitus väänsi asiasta päiväkausia. Lopputuloksena hyvinvointialueille myönnettiin 350 miljoonaa euroa alueiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi myönnettiin 150 miljoonaa euroa niin, että summa on etukäteismaksu muutenkin tulossa olevasta rahoituksen korjauserästä. Myönnetty 350 miljoonan euron lisäys on käyttötarkoitukseltaan ”järjestämisvastuun siirtymisen aiheuttamat tilapäiset kustannukset sekä toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen”. Varsinaiseen palvelutoimintaan ja hoitovelan purkamiseen ei myönnetty euroakaan lisää. Vaikuttaakin siltä, että hyvinvointialueiden tulevaisuus on tiukasti VM:n peukalon alla. Itsenäisyys rahankäytössä jää puheen asteelle, kun riittäviä varoja toiminnan järjestämiseen ei myönnetä.
Suomessa julkisen sektorin rahoitusosuus terveydenhuollon menoista oli 79,1 prosenttia vuonna 2020. Osuus on selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Myös sekä terveydenhuollon kokonaismenot että julkisen sektorin terveydenhuoltomenot suhteessa BKT:hen ovat Suomessa muita Pohjoismaita alhaisemmat.
Yhteenveto
Suomi näyttää olevan militarisoitumassa hyvää vauhtia. Puolustusvoimien asehankintoihin löydetään rahat ilman soraääniä, kun taas sosiaali- ja terveyspalveluista ollaan valmiita tinkimään. Hyvinvointialueiden tarvitsemaa lisärahoitusta ei löydy, mutta saman suuruusluokan aidan rakentaminen itärajalle tai hävittäjien hinnannousu valuuttakurssien takia hyväksytään silmää räpäyttämättä, puhumattakaan hyvinvointialueiden tarpeet moninkertaisesti ylittävistä asehankinnoista.
VM:n virkamiespuheenvuorossa todetaan: ”…on välttämätöntä, että alueet kykenevät hillitsemään sotepalvelujen kustannusten kasvua.” Myös STM on julkaissut oman virkamiespuheenvuoronsa. STM:n lähtökohtana on, että ”julkisen talouden tasapainottaminen toteutetaan niin, että väestö pysyy työ- ja toimintakykyisenä eikä eriarvoisuus lisäänny”.
Nyt on sitouduttu niin merkittäviin asehankintoihin, että niiden rahoitus valtion velalla kasvattaa velan ennätysmäisen korkealle. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asemäärärahat syrjäyttävät kansalaisten hyvinvointia turvaavia palveluita ja muita julkisen sektorin investointeja, kuten vihreään siirtymään tarvittavia investointeja. Vähemmän aseita on ympäristöteko!
Perusteluina varustelumenojen kasvulle esitetään muun muassa sitä, että kansalaisten vahva enemmistö kannattaa asemäärärahojen lisäämistä muuttuneen turvallisuustilanteen takia. Toisaalta kansalaisille ei ole missään vaiheessa annettu vaihtoehtoa. Suomi olisi voinut valita myös rauhanomaisen tien säilyttämällä puolueettomuutensa ja osallistumalla aktiivisesti rauhanomaisten ja ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen edistämiseen maailmassa.
Ritva Oesch
Teksti on lyhennetty versio yritystutkija, eläkkeelle jääneen KHT-tilintarkastaja Ritva Oeschin Rauhanryhmä 2022/Fredsgruppen 2022:lle tekemästä selvityksestä.
LÄHTEET
Eläketurvakeskus, Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat, ETK.fi
European Defence Agency, Defence Data Portal, eda.Europa.eu
Helsingin Sanomat, 11.11.2022 Teemu Luukka, ”Kiuru: Hoitovelan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna”
11.12.2021 Elina Kervinen, ”Näin paljon uudet hävittäjät maksavat”
11.2.2023 Jaakko Kiander, ”Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt”, Helsingin Sanomat Vieraskynä
Kuntaliitto, OECD Health Statistics 2022_Taloustietoja_Taulukot.pdf, Kuntaliiton julkaisuja
Lainá Patrizio, STTK:n pääekonomisti, ”Sinun täytyy tietää kaikki velasta”, alustus webinaarissa 27.2.2023
Lehto Eero, Hävittäjähankinta ja kansantalous, artikkeli teoksessa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta, toim. Kimmo Kiljunen, Into Kustannus 2021
Lehto Juhani, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori, keskustelu 18.2.2023
Lodenius Laura, ”7 syytä miksi hävittäjähankinnat on arvioitava uudelleen”, Suomen Rauhanliitto Finlands Fredsförbund r.y., Blogit 12.10.2020
Nissinen Ari ja Savolainen Hannu: Monitoimihävittäjien hankinnan ilmastovaikutuksista, artikkeli teoksessa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta
Savela Olli, ”Hyvinvointialueille todellista päätösvaltaa”, Keski-Uusimaa 21.2.2023. Kirjoittaja on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon pitkäaikainen yliaktuaari, eläkkeellä.
Sosiaali- ja terveysministeriö: Kestävää hyvinvointia – sosiaali- ja terveysministeriön virkapuheenvuoro tulevan hallituskauden haasteista ja ratkaisujen suunnista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:6
Suomen Kuvalehti 8.9.2022 Jyri Raivio, Nyt rakennettavien F-35-hävittäjien hinta harppasi 75 prosenttia – analyysi: Suomenkin kulut uhkaavat nousta
Valtiovarainministeriö
Uudistuva ja kestävä Suomi, Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro 2022, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:77
Taloudellinen katsaus: Talvi 2022, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:80
Budjettikatsaus 2023 Katsaus valtion talousarvioon, tammikuu 2023, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:1
Valtion talousarvioesitykset vuosille 2020, 2021, 2022, 2023 ,budjetti.vm.fi
Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista 2020, 2021, 2022, 2023, vm.fi YLE, 26.1.2023 Terhi Toivonen, Päivi Lakka, ”Tällaisilla luvuilla ministeri Kiuru perustelee puolta miljardia hoitovelkaan”
