Hallitus teki lopullisen päätöksen hävittäjähankinnasta, ja kuten ennalta arveltiin, hävittäjäksi valittiin yhdysvaltalainen F-35, joka mitä ilmeisimmin käyttökustannuksiltaan kallein.

Hankintapäätöksen turvallisuuspoliittinen kokonaisarviointi on kokonaan tekemättä. Päätöksen valmistelu on ollut yhteiskunnallisen keskustelun ulottumattomissa. Kansanedustajille ja hallitukselle jäi ainoaksi mahdollisuudeksi vain hyväksyä kenraalien tekemä valinta.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tehty päätös on kestämätön. Miljardit olisivat olleet tarpeen nimenomaan ilmastotoimiin eivätkä muutoksen kiihdyttämiseen, sekä koronapandemiasta kärsineen hyvinvointivaltion ylläpitoon. Hävittäjähankinnan jälkeen puheet menokurista ja valtionvelan välttämisestä tuntuvat absurdeilta.

Kaikkinensa lähes kymmenen miljardin hinta on tuskin lopullinen. Käyttökustannusten osalta kaikki on vielä arvailua, Hornetienkaan tarkkaa käyttökustannuslaskelmaa ei ole julkisuudessa esitetty.

Päätös hankkia Horneteille korvaava kone ei olisi itse asiassa tarpeen vielä 20 vuoteen. Koneista on vain päätetty luopua Puolustusvoimien poliittisella päätöksellä ennenaikaisesti. Hornetien elinkaarta säännöllisesti seuraavan VTT:n puolueettomien, viimeksi kesäkuussa julkaistujen tutkimustulosten mukaan niillä olisi nykyisen kaltaisella käytöllä vielä hyvinkin parikymmentä vuotta käyttöikää.

Nopea teknologinen kehitys voi hyvinkin tehdä konehankinnasta vanhentuneen jo muutamassa vuodessa.

Hornet-hävittäjien elinkaaren täysi hyödyntäminen olisi tuonut miljardien säästöt tukemaan valtiontaloutta ja vastaamaan todellisiin turvallisuusuhkiin.