Ranska raivostui Yhdysvalloille ja Australialle jälkimmäisen peruttua jo sovitut 50 miljardin dollarin sukellusvenekaupat. Maa päättikin ottaa vastaan Yhdysvaltojen tarjouksen ydinsukellusveneiden rakentamisesta. Raju päätös johti hetkelliseen diplomaattiseen kriisiin.
Suomi ei ole vielä sopinut minkään hävittäjämallin ostamisesta korvaamaan nykyiset Hornet-hävittäjät, joten ei ole tarvetta kauppojen perumiseen. Mutta Australian esimerkki osoittaa, että päätöksiä voidaan arvioida uudestaan viime metreillä. Tiedotusvälineet ja muut toimijat ovat nostaneet esiin erittäin monia syitä HX-hankkeen uudelleenarviointiin. Puolustusministeriö ja poliitikot eivät ole ottaneet niitä millään tavoin lähempään tarkasteluun.
Hallitus ja kansanedustajat tekevät lopullisen päätöksen hävittäjähankinnasta. Onkohan heistä kukaan tutustunut VTT:n kesäkuussa julkistamaan tutkimukseen nykyisten Hornet-hävittäjien kunnosta. Kahden vuoden välein tehtävä selvitys kertoo karua totuutta täysin ylimitoitetusta aiemmasta Hornet-hankinnasta. Siitä pitäisi vetää johtopäätös HX-hankkeen ennenaikaisuudesta ja sen koosta.
VTT:n tutkimuksesta ilmenee, että Horneteilla on tähän mennessä lennetty vasta hieman yli 3 000 tuntia per kone. Esimerkiksi Kanadassa koneilla voisi lentää ilman merkittäviä kunnostuksia vähintäänkin saman verran lisää. Sveitsi päätti jatkaa omien Hornetiensa elinkaarta 5 000 lentotunnista 6 000 tuntiin. Hornetien pääkäyttäjä Yhdysvaltojen laivasto arvioi, että Horneteilla voi operoida jopa 10 000 lentotuntia.
Suomalais-Horneteilla saavutetaan ehkä puolustusvoimien määrittämä elinkaari 4 500 tuntia. Puolustusvoimat on perustellut lyhyempää elinkaarta sillä, että suomalaishävittäjien käyttöprofiili on verraten raskas. VTT:n puolueeton tutkimus koneiden kunnosta ja ns. väsymisindeksistä kertoo aivan muuta. Valehteleeko puolustusvoimat vai ovatko VTT:n tutkimustulokset vääriä?
Todellinen syy on se, että Hornetien elinkaari on kenraalien poliittisella päätöksellä rajattu 30 vuoteen ilman koneiden tosiasialliseen kuntoon liittyviä perusteita. Horneteilla voisi lentää ilman merkittäviä lisäkustannuksia pitkälle 2040-luvulle. Aseistus joudutaan tyypillisesti hävittäjissä uusimaan noin kymmenen vuoden välein, mutta se koskisi myös uusia koneita.
Hornetien ”vajaakäyttö” poliittisesti päätetyllä elinkaarella pitäisi ottaa huomioon HX-hankkeen koossa. Puolta vähemmän Horneteja olisi ollut sopiva määrä, jotta koneiden elinkaari olisi voitu hyödyntää täysimääräisenä halutussa ajassa. Sama koskee myös mahdollista korvaajaa. Nyt ei tarvittaisi muuta kuin faktojen tarkistusta ja sen pohjalta hankkeen uudelleen arviointia.
Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.
