HX-hävittäjähankkeen eduskuntakäsittelyssä näytti siltä, ettei valtaosalla kansanedustajistamme ole halukkuutta tai kykyä käyttää valtaansa vakavaan, turvallisuuspoliittisia valintoja koskevaan julkiseen keskusteluun. Suomen historian suurin yksittäinen hankinta meni hymistellen läpi puolustusvoimien ohjauksessa, eikä hankalia kysymyksiä hankkeen kustannuksista tai sen vaihtoehdoista edes käsitelty.
Suhteessa vallan vahtikoiriin, toimittajiin, näyttää muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta siltä, että ilmavoimat on onnistunut hallitsemaan ilmatilaa lähes täydellisesti toimitusten suosiollisella avustuksella. Mutta erityisesti Helsingin Sanomien Jarmo Huuhtanen ja Suomen Kuvalehden Jyri Raivio ovat arvioineet kriittisesti HX-hankkeesta annettua tietoa. Eduskuntaan tai muuten laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun nämä kriittiset äänenpainot eivät ole vaikuttaneet.
Suomi näyttää nyt pitävän kärkipaikkaa Itämeren alueen varustelukilvassa. Tänä vuonna sotilasmenot kasvavat yli 50 prosentilla. Usein sitä saa mitä tilaa, eli alueellinen varustelukierre lienee ottamassa kiihtyvät kierrokset ja sotilaallinen jännite lähiseudullamme kasvanee. Venäjän suurlähetystö kommentoi jo raskaiden raketinheittimien ammusten ostoaikeen USA:sta tähtäävän alueellisen jännitteen lisäämiseen.
Asekauppaan sisältyy turvallisuuspolitiikan lisäksi ulkopolitiikkaa. USA:han keskittyvät aseostot lisäävät riippuvuutta maailman johtavasta sotilasmahdista ja sen politiikasta. Hyödytön lähes 20 vuotta jatkunut osallistuminen Afganistanin sotaan on hyvä esimerkki sitoutumisesta operaatioon, josta päättämisessä ja sen lopettamisessa Suomella ei ollut minkäänlaista roolia.
Trumpin presidenttikauden luulisi tehneen selväksi, ettei kaikkia panoksia kannata sijoittaa Atlantin takaiseen oletettuun ystävään. Suurvaltapolitiikassa pienille maille ei jaeta oscareita. Jaossa on vain statistin rooleja joukkokohtauksissa.
Suomen ei tule ummistaa silmiään ihmisoikeusloukkauksilta ja demokratiavajeelta naapurimaissamme Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Meidän tulee kuitenkin olla johdonmukaisia myös silloin, kun ongelmat koskevat esimerkiksi Israelia ja Ukrainaa. Näistä kaikista on tietoa tässäkin lehdessä.
On äärimmäisen tärkeää, että ymmärrämme pitää sotilaallisen vastakkainasettelun politiikan keinovalikoimamme ulkopuolella. Meidän pitää pyrkiä edistämään aseidenriisuntaa ja liennytystä Venäjänkin kanssa merkittävistä poliittisista erimielisyyksistämme huolimatta.
Teksti: Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.
