Ensi vuonna Rauhan Puolesta -lehti saa uuden kolumnistin. Daria Tarkhova on luvannut kirjoitella Lundin yliopistosta käsin ainakin Venäjästä, vallan jakautumisesta ja erilaisista rajoista.
Parikymppisenä Daria Tarkhova lähti opiskeluvaihtoon Italian Padovaan. Kun häneltä kysyttiin, mistä hän on kotoisin, hän vastasi että Suomesta. Vasta tutustuessaan lähemmin ihmisiin hän kertoi juurtensa olevan Venäjällä. Kävi ilmi, että ihmiset olisivat saattaneet suhtautua häneen eri tavalla, jos olisivat ensin kuulleet venäläisyydestä suomalaisuuden sijaan, jotenkin negatiivisemmin. Dariaa alkoi mietityttää oma häpeänsä venäläisyyttä kohtaan. Johtuiko se lukuisista ikävistä Venäjään liitetyistä stereotypioista? Hän sisuuntui ja päätti vastaisuudessa olla ensisijaisesti venäläinen.
Tarkhova muutti perheineen Pietarista Itä-Helsinkiin kahdeksanvuotiaana. Kokemus ulkopuolisuudesta ja toiseutetuksi tulemisesta on epäilemättä vaikuttanut hänen maailmankatsomukseensa ja valintoihinsa.
Tarkhova muistaa lukion maantiedon tunnin, joka käsitteli väestöräjähdystä. Se järkytti ja jätti mieleen ajatuksen siitä, että lasten hankkiminen saattaisi olla epäeettistä. Samalla heräsi kuitenkin kiinnostus ihmismaantieteeseen.
Lukion jälkeen Daria Tarkhova aloitti Helsingin yliopistossa maantieteen opinnot keskittyen erityisesti kaupunkimaantieteeseen. Vaihto-ohjelma Italiaan kiinnosti entistä latinaluokan oppilasta. Padovan Local development -opinnot yhdistivät sosiologiaa ja taloustiedettä kiinnostavalla tavalla. Kokemus avasi maailmaa myös sikäli, että moni opiskelutoveri oli stipendiaatti niin sanotusta globaalista etelästä.
Tällä hetkellä Tarkhova opiskelee Lundin yliopistossa Global studies -maisteriohjelmassa, jonka keskiössä ovat häntä erityisesti kiinnostavat politiikan- sekä rauhan- ja konfliktintutkimus.
Opintojen ohessa Daria Tarkhova on ehtinyt työskennellä ja toimia harjoittelijana esimerkiksi pietarilaisessa ympäristöjärjestö Bellonassa, ortodoksikaupassa, Rauhankasvatusinstituutissa, Linnanmäellä, Suomen Punaisella Ristillä ja Osuuspankin siivoojana. “Isona” Tarkhovasta tulee ehkä tutkija, sellainen joka ei halua vieraantua maailmasta. Järjestötyötkin kiinnostavat.
Toivottavana utopiana Tarkhova näkee uudenlaisen lähihallintomuodon, jossa ihmiset voisivat vapaasti valita työtehtävänsä, mutta niiden pitää pääosin suuntautua yhteiseen hyvään. Toki kaikki niin sanotut raskaat työtkin jaettaisiin oikeudenmukaisesti ihmisten kesken. Tarkhovan utopiassa ylikulutus ja ekokriisi olisivat mennyttä aikaa. Jos matkusteltaisiin, siihen olisi ekologisempia tapoja. Perhemallit olisivat kehittyneet avoimempaan suuntaan niin, että lapsilla olisi entistä useampia välittäviä aikuisia elämässään.
Tarkhovaa kiinnostavat erityisesti valtaan liittyvät kysymykset. Miksi valta jakautuu kuten jakautuu? Millaisilla tavoilla vallanpitäjät oikeuttavat valtaansa? Tarkhova on aika pettynyt olemassa oleviin hallintomuotoihin. Hän muistaa jonkun viisaan lausuneen, että demokratia ilmenee yleensä niin, että kansa valitsee vallanpitäjät väärinkäyttämään valtaa.
Daria Tarkhova harrastaa ”mummomaisesti” kävelyä, kutomista ja säilöntää, mutta myös Dancehall ja twerkkaus sujuvat. Ensi vuonna hän alkaa harrastaa kolumnien kirjoittamista Rauhan Puolesta -lehteen. Saamme varmaankin lukea lisää vallasta ja vallanhaastajista. Hän on myös luvannut avata tulevan gradunsa tematiikkaa liittyen rajoihin ja Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan.
Teksti: Hanna Niittymäki
