Suomen historian suurimman asekaupan HX-hävittäjähankinnan testaukset ovat alkaneet. Media ottanee niistä kaiken ilon irti. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet arviot hankkeen kustannuksista kansantaloudelle ja siihen sisältyvät riskit.
Tutkija Eero Lehto epäili HX-hankkeen mielekkyyttä kansantalouden kannalta (Ydin 1/2019). Hänen mukaansa siinä ei enää pyritä soveltamaan kustannus-hyötyanalyysia, mikä on tavatonta julkisissa investoinneissa. Horneteja hankittaessa se vielä tehtiin. Lisäksi voidaan pimittää oikeita tietoja hankintahinnasta tai vastakaupoista. Tarjouspyynnön ongelmista johtuen voidaan päätyä niinkin absurdiin tilanteeseen, että hankittavan hävittäjän kokonaiskustannukset olisivat jopa yli 20 miljardia halvinta vaihtoehtoa suuremmat. Erikoisinta on, että vähäinenkin ero suorituskyvyssä voisi tehdä tällaisen valinnan mahdolliseksi.
Tutkijan mukaan on vaikea ymmärtää, miten Suomella voisi olla tähän varaa. Asevarustelun vaikutuksia tutkineena hän pelkäsi hankkeen kustannusten paisumista ja niiden muodostumista kiviriipaksi hyvinvointivaltion kehittämiselle, koska ”sotilasmenot syrjäyttävät muun muassa koulutukseen, korkeakoulujen ja yksityisten tahojen tutkimukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin suunnattuja julkisia menoja”.
Sosiaaliturvan, terveydenhoidon ja koulutuksen puutteiden korjaaminen tulee vaatimaan miljardien sijoittamista niihin lähitulevaisuudessa. Pelkästään Suomen vaalien kestoaiheessa, vanhuspalveluissa, on Jyväskylän yliopiston professorin Teppo Krögerin mukaan miljardin euron vajaus vuodessa pohjoismaiseen tasoon verrattuna. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kysyikin aiheellisesti blogissaan, tarvitsemmeko hoitajia vai hävittäjiä. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan kahden edellisen eduskunnan aikana vuosina 2011–2019 on leikattu koulutuksesta vuositasolla kaksi miljardia. Nykyinen hallitus on alkanut hiukan korjata asiaa, mutta vuosikymmenen takaiseen tasoon on matkaa.
MEGALUOKAN VIRHEARVIOINTI TULEVIEN SUKUPOLVIEN MAKSETTAVAKSI?
Marraskuussa julkaistiin (Suomen Kuvalehti 45/2019) selvitys HX-hankkeen kustannuksista nykyrahassa verrattuna Hornetien hankintaan 1990 luvun alussa. Nyt uusiin hävittäjiin varattu 10 miljardia euroa on lähes kolminkertainen ja rasitus yli puolet suurempi kansantaloudelle.
Hornetien hankintahinta oli riisutun version hinta, jolla päättäjiä vastakauppalupausten ohella vedätettiin. Siihen ei sisältynyt myöhemmin hankittu aseistus, jolla torjuntahävittäjät muutettiin hyökkäyssotaan ja Naton operaatioihin sopiviksi monitoimihävittäjiksi. Eero Lehdon mukaan elinkaarikustannuksiksi ilmoitettiin silloin vuoden 2018 rahassa noin 3,8 miljardia euroa 30 vuodessa, mutta vuonna 2016 puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola ilmoitti niiden olleen 8,4–11,2 miljardia euroa. Siis ilmoitettua jopa kolme kertaa suuremmat.
Eivät HX-hankkeenkaan kustannukset jää 10 miljardiin velkarahaa. Yleensä hävittäjien kokonaiskustannukset ovat kolminkertaiset hankintahintaan verrattuna. Niitä kasvattavat nykyaikaisten monitoimihävittäjien älytekniikan päivitykset. Elinkaarikustannukset pitää HX-hankkeen mukaan sovittaa vuotuisen puolustusbudjetin raameihin. Vaarana onkin, että se syö muiden puolustushaarojen rahoitusta ja pahimmillaan heikentää maamme sotilaallista puolustuskykyä. 30 miljardin kokonaiskustannukset on iso raha, jonka tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan – aiheuttamamme ympäristökriisin seurausten lisäksi.
Onkin syytä kysyä kansanedustajiltamme sekä yksityisesti että julkisissa keskustelutilaisuuksissa: Vastataanko hävittäjillä todellisiin turvallisuusuhkiin? Onko tapahtumassa megaluokan virhearviointi? Ympäristökriisin voittaminen vaatii paljon rahaa ja kansainvälistä yhteistyötä viholliskuvien sijaan. Yhteiskunnan eriarvoistuminen on todellinen turvallisuusuhka – vähentävätkö sotilasmenot sitä?
Päättäjien sopisi myös miettiä, mitä itsenäiselle maanpuolustukselle merkitsee täydellinen riippuvuus koneen toimittajasta. Voidaanko meidät silloin uskollisuuden nimissä vetää entistä helpommin mukaan kansainvälisiin selkkauksiin, joissa suurvaltojen edut voivat törmätä toisiinsa ja asekauppiaat ovat ainoat varmat voittajat.
Teksti: Hannu Ketoharju
ydinlehti.fi/numero-2019-1/havittajat-vai-kansantalous/
Professori Teppo Kröger vanhushuollosta:
www.yle.fi/uutiset/3-10618988
OAJ koulutusleikkauksista:
www.oaj.fi/politiikassa/koulutusleikkaukset/
Tehyn puheenjohtaja:
www.uusimaa.fi/blogi/807628-tarvitsemmeko-hoitajia-vai-havittajia
