Lapin Rauhanpuolustajat järjesti lauantaina 11.5.2019 Rovaniemellä mielenosoituksen, jonka ajankohtaisena kohteena oli USA:n johdolla Suomessa käynnissä oleva Bold Quest -sotaharjoitus.
Mielenosoituksen puheenvuoroissa käsiteltiin Suomen sotaisaa politiikkaa sekä rauhan rakentamisen vaihtoehtoja. Professori ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Vesa Puuronen (vas) vertasi nykyistä tilannetta 1930-lukuun, jolloin äärioikeistolaiset liikkeet olivat nousussa ja sotaan valmistauduttiin.
Mielenosoituksessa puhui myös Irakissa ja Afganistanissa sotinut Will Griffin, joka on eronnut USA:n armeijasta ja toimii nyt Veterans for Peace (Veteraanit rauhan puolesta) -liikkeessä. Hänen mukaansa USA pyrkii toteuttamaan tavoitteitaan epäsuorasti aiheuttamalla epäsopua naapurimaiden välille. Näin tapahtuu muun muassa Ukrainassa, jossa USA tukee Venäjän vastaisia fasistisia liikkeitä. Etelä-Amerikassa USA tukee Kolumbiassa toimivia Venezuelan hallintoa vastustavia äärioikeistolaisia ryhmiä. Afganistanilla on raja Iranin ja Kiinan kanssa. Suomessa USA ruokkii Venäjän vastaista mielialaa.
USA PYRKII LISÄÄMÄÄN YLIVALTAANSA
Mielenosoituksen jälkeen Lapin yliopistolla pidettiin seminaari, jossa alustajina toimivat jo mielenosoituksessakin puhunut Will Griffin ja asevarusteluun erityisesti perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija Pentti Sainio.
Griffin havainnollisti USA:n sotilaallista levittäytymistä maapallolle kertomalla, että USA:lla on yli 800 sotilastukikohtaa yli sadassa maassa. Kaikilla muilla mailla (Venäjä, Kiina, Iso-Britannia, Ranska ja muut) on yhteensä vain 80 oman maansa ulkopuolella olevaa sotilastukikohtaa.
Will Griffin totesi, että USA sanoo sotivansa terrorismia vastaan, mutta käytännössä se muokkaa maaperää terrorismin kasvulle. Kun USA sanoo pommittavansa ja käyttävänsä muita aseita terroristeja vastaan, käytännössä operaatioissa kuolee ja vammautuu siviilejä paljon enemmän kuin terroristijärjestöissä toimivia. Tämä aiheuttaa vihaa ja katkeruutta Yhdysvaltoja kohtaan. Seurauksena saattaa olla houkutus turvautua terroritoimintaan, koska muitakaan keinoja Yhdysvaltojen valtioterrorismin vastustamiseksi ei tunnu olevan.
Pentagonilla on alueellisia komentokeskuksia eri puolilla maailmaa. Afrikan komentokeskus (AFRICOM) perustettiin vuonna 2008. Sen perustamisen yhteydessä komentokeskuksen kenraali kertoi avoimesti, että tavoitteena on turvata Afrikan raaka-aineiden ja tuotteiden edullinen saatavuus yhdysvaltalaisille firmoille. Jos luonnonvaroja kansallistetaan tai jos yritysten voitot tuntuvat muuten olevan uhattuna, asioihin puututaan asevoimin.
Will Griffin kertoi, että Bushin ja Obaman kaudella USA käytti sotavoimiaan eri maiden sisällä tukeakseen mieleisiään hallintoja ja kaataakseen epämieluisia. Trumpin kaudella strategia näyttää olevan muuttumassa. Maiden sisäisiin asioihin puuttumisen lisäksi vastakkainasettelua ollaan luomassa USA:n ja kokonaisten valtioiden välille. Päävastustajia tuntuvat olevan Venäjä, Kiina, Iran ja Pohjois-Korea. Tällainen kehitys näyttää huolestuttavalta: sodan syttyessä tuhot olisivat varmasti valtavat.
SUOMALAISTA LAITTOMUUTTA
Pentti Sainio käytti kärkevän puheenvuoron tavasta, jolla Suomi on käytännössä kytketty Natoon, vaikka muodollinen jäsenyys vielä puuttuu. Kun ulkoministeriössä 25 vuodeksi salaisiksi julistettuja asiakirjoja on nyt päästy tutkimaan, Suomen kytkeminen laittomasti Natoon paljastuu kaikessa alastomuudessaan.
Armeijalla on ollut salaista yhteistyötä Naton kanssa jo aikaisemminkin, mutta ensimmäinen julkisuuteen kerrottu sopimus tehtiin vuonna 1994. Silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto allekirjoitti Suomen ja Naton välisen rauhankumppanuusasiakirjan, mutta sopimusta ei ole käsitelty eikä hyväksytty hallituksessa eikä eduskunnassa tai muussa virallisessa valtioelimessä. Sopimuksen luonne paljastuu siinä, että sitä kutsutaan nykyisin kumppanuussopimukseksi. Sopimuksen nimestä sana ’rauha’ on jätetty pois.
Samoin vuoden 2014 Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus on vailla hallituksen ja eduskunnan hyväksyntää. Käytännössä kuitenkin toimitaan ikään kuin sopimukset olisivat laillisesti voimassa. Toisaalta edelleen sitovana voimassa olevaa vuoden 1947 Pariisin rauhansopimusta rikotaan avoimesti.
Halutessaan eduskunta voi kumota laittomasti solmitut sopimukset. Toivoa sopii, että uudessa eduskunnassa löytyy tahtoa laillisuuden palauttamiseen ja vaarallisista Nato- ja USA-kytkennöistä irtautumiseen.
Suomen Rauhanpuolustajain Lapin piirijärjestö ry
Kuva Will Griffin
