Tänä vuonna huhtikuun 6. päivänä Suomessa järjestettävän nationalistisen Awakening II -konferenssin yksi pääpuhuja on ukrainalaisen Asovan pataljoonan kasvoina esiintyvä Olena Semenjaka. Hän on pataljoonan poliittisen siiven, oikeistoradikaalin Kansallinen korpus -puolueen (Natsionalnyi korpus) kansainvälisten asioiden sihteeri. Semenjaka on jo jakanut Facebook-sivullaan tapahtumaa mainostavan militantin videon ”Kuolema isänmaan vihollisille”.
Yksi viime vuonna ensimmäisen kerran pidetyn konferenssin järjestäjistä on Sarastus-verkkolehti, joka on julkaissut aiemmin Semenjakan tekstejä (lehdessä Olena Semenyaka). Sotahistorioitsija ja tietokirjailija Jussi Jalonen on kuvanut Timo Hännikäisen päätoimittamaa verkkolehteä eräänlaiseksi fasistiseksi Parnasso-lehdeksi, jonka toimittaja- ja kirjoittajakunta mieltää itsensä huomattaviksi ”kansallismielisiksi” intellektuelleiksi. Sarastus oli tiettävästi myös aloitteentekijänä äärikansallisten järjestämissä itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueissa. Ukrainan äärioikeistossa on vastaavasti suomalaisnationalismin ihailijoita. Muutamina esimerkkeinä Euroopan vapaiden kansakuntien identiteetin vastarinnasta aasialaismiehitykselle -kirjan kirjoittanut Denis Kovaliov, joka käyttää itsestään nimeä Kalev Korpinen, ja Danilo Katranik, joka arvostelee Suomen kouluja tasa-arvokasvatuksen perversioista. Sarastus on julkaissut useita Kovaliovin kirjoituksia.
Helmikuussa 2018 Semenjaka osallistui Virossa Etnofutur-konferenssiin, jonka järjesti maan Konservatiivisen kansanpuolueen (ECRE) nuorisojärjestö. Konferenssissa piti oman puheenvuoronsa Perussuomalaisista nuorista erotettu ja muun muassa Suomen Sisun Lapin piirin päällikkö Tuukka Kuru, joka siteerasi edellisessä Awakening-konferessissa esiintynyttä yhdysvaltaista valkoisen ylivallan julistajaa Jared Tayloria: ”Ryhmän korkealaatuisimpien tulee hallita heikompia. Jokaisella on paikkansa heimossa taitojen ja motivaation mukaisesti.” Ketkä ovat vahvoja, käy selväksi: ”Nämä ei-eurooppalaiset joukot, jotka virtaavat Eurooppaan, – – ovat itse asiassa kerjäläismassaa – –. Nämä maat eivät ole meille uhka. Me läntiset kansakunnat pystymme valtaamaan ne helposti parissa viikossa.”
Suomalaisilla uusnatseilla on jo pitempään ollut yhteyksiä Ukrainaan. Suomen tunnetuin NSBM-yhtye (National Socialist Black Metal) Goatmoon esiintyi ainakin viime ja edellisenä vuonna Kiovassa joulukuussa järjestetyillä äärinationalistisilla Asgarfrei-musiikkifestivaaleilla. Festivaalien yhteydessä järjestettiin viime vuonna kolmannen kerran Itä- ja Länsi-Euroopan oikeistolaisten konferenssi Terässopimus III. Nimellä viitataan Hitlerin ja Mussolinin sopimukseen vuonna 1939.
Äärioikeisto vahvistuu Ukrainassa
Vuosi sitten Asovan pataljoonan venäläinen vapaaehtoinen Aleksei Levkin selitti italialaiselle journalistille, miksi oikeistofoorumeja pidetään Ukrainassa: ”Ukraina on nykyisin ainut paikka, jossa äärioikeistolaiset voivat tavata toisiaan. Sitten ne voivat käyttää kansalaisyhteiskuntaa valtansa vakiinnuttamiseen. – – Saattaa kuulostaa idealismilta, mutta mielestäni liikkeemme voi muuttaa Euroopan tulevaisuuden.”
Äärioikeiston pyrkimys vakiinnuttaa vaikutustaan kansalaisyhteiskunnan avulla on Ukrainassa realismia. Kansallinen korpus on yhteydessä Asovan pataljoonaan, mutta sillä on myös joukko-osastoja varhaisnuorille ja urheilijoille, kulttuurihistoriallinen projekti Kansakunnan muisti, sotilaskoulu, kirjallisuuskerho Plomin. Ukrainan hallitus ja sen ministeriöt myös tukevat useita äärioikeistolaisia ryhmiä.
Kansainvälisissä tiedotusvälineissä Ukrainan äärioikeisto saa joko synninpäästön koska se julistaa taistelevansa Venäjän uusimperialismia vastaan, tai sitten siitä vaietaan tai sen merkitystä vähätellään. Olemme saaneet lukea suomalaismediastakin Ukrainan konfliktin aikana: ”Tietenkään vapaaehtoispataljoonien perustaminen ei ole oikein hyvä. Mutta mitä muutakaan Ukraina olisi voinut?” tai että Ukrainan äärioikeistolaiset ”eivät ole erityinen uhka kun katsotaan parlamentin paikkajakoa”. Mikäli äärioikeiston uhka nostetaan esille, viitataan heidän yhteyksiinsä Venäjään, joita ei vaivauduta todistamaan.
Yhteydet myös rapakon taa
Yhdysvalloissa äärioikeiston uhkaan on jo herätty. Konservatiivinen, USA:n hallituksen tukema Freedom House -instituutti julkaisi toukokuussa 2018 raportin Ukrainan äärioikeistolaiset liikkeet uhkana demokratialle. Kansallinen korpus -puoluetta ja sen johtajaa Biletskiä luonnehditaan siinä äärioikeistolaisiksi. Saman luonnehdinnan saavat Vapauspuolue Svoboda ja Oikeistosektori. Raportissa todetaan, että ryhmät neuvottelevat vaaliliitosta tulevissa vaaleissa. Kaikki puolueet ovat valtakunnallisia ja niillä on myös nuoriso-, kulttuuri- ja urheilujärjestöjä ja liikkeitä sekä puolisotilaallisia joukkoja.
Ukrainalaisella äärioikeistolla on ollut yhteyksiä myös Atlantin yli. Lokakuussa 2018 neljää valkoisten ylivaltaa ajavan RAM-liikkeen (Rise Above Movement) jäsentä vastaan nostetiin syyte mellakoiden ja hyökkäysten organisoinnista ja osallistumisesta niihin Los Angelesissa maaliskuusta 2017 helmikuuhun 2018. Syytekirjelmän aineistossa on FBI:n agentti Scott Bierwirthin raportti, jossa hän mainitsee syytettyjen yhteydet Ukrainaan: ”Elokuun 1. päivänä RAMiin kytkeytyvällä Twitter-tilillä julkaistiin kuva ryhmän jäsenistä matkalla, jonka aikana he tapasivat Olena Semenjakan, joka on kansainvälisen osaston johtaja Kansallisessa korpuksessa, Asovan pataljoonan pohjalle luodussa puolueessa – – kokemusteni ja tietojeni mukaan Asovan rykmentti on Ukrainan kansalliskaartin puolisotilaallinen alaosasto, joka on tunnettu yhteyksistään uusnatsismin ideologiaan – – ja jonka uskotaan osallistuneen yhdysvaltalaisten suprematistijärjestöjen kouluttamiseen ja radikalisoimiseen.”
Teksti Oksana Tšelyševa
Suomennos Kirsti Era
