Rauhanjärjestöt vuoden 2019 talousarvioesityksestä: Hallitus ei kunnioita eduskunnan kantaa rauhantyön rahoituksesta
Rauhanjärjestöt ovat pettyneitä rauhantyön valtionavuista hallituksen talousarvioesityksessä ensi vuodelle. Valtakunnallisten rauhanjärjestöjen avustamiseen esitetään vain 300 000:ta euroa, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin kuluvana vuonna.
Hallituksen esitys ei kunnioita eduskunnan tahtoa, järjestöt toteavat. Joulukuussa 2016 eduskunnan valtiovarainvaliokunta kirjasi mietintöönsä, opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöille myönnettävien järjestötukien käsittelyn yhteydessä, että ”Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestötukien rahoitukseen pyritään löytämään kestävä ratkaisu kevään 2017 kehyspäätöksessä”. Kehyspäätöksen ratkaisu ei kuitenkaan ollut millään tavoin kestävä rauhanjärjestöjen toimintaa ajatellen. Rauhantyön avustuksiin hallitus esitti vuodelle 2018 vain 250 000:ta euroa. Eduskuntakäsittelyssä määrärahaa korotettiin kuitenkin jonkin verran, jolloin ministeriö saattoi myöntää tälle vuodelle 410 000 euroa rauhantyön yleisavustuksiin.
”Valtion talousarviossa rauhantyön avustukset ovat pikkurahoja, eikä niiden leikkaamisella ratkaista valtiontalouden ongelmia”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa.
”Suomalaiset rauhanjärjestöt tekevät esimerkiksi rauhankasvatusta koulujen ja nuorisotyön tukena, osallistuvat turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja harjoittavat laadukasta julkaisutoimintaa, eikä kaikkea tätä voida tehdä yksinomaan vapaaehtoisvoimin”, muistuttaa Rauhankasvatusinstituutin pääsihteeri Riikka Jalonen.
Enimmillään OKM on osoittanut rauhantyön avustuksiin 560 000 euroa vuosina 2010–2014, minkä jälkeen avustusten taso laski nopeasti. ”Varsinkin nykyisen Sipilän hallituksen aikana kansalaisjärjestöjen tukia on leikattu ja eniten on leikattu rauhan-, ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyötä tekeviltä järjestöiltä”, Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen painottaa.
Suomalaiseen demokratiakäsitykseen on kautta historian kuulunut moniarvoisen kansalaisyhteiskunnan arvostaminen. Käytännössä tämä on näkynyt julkisen rahoituksen ohjaamisena myös hallituksen päätöksiin kriittisesti suhtautuvien järjestöjen toiminnan tukemiseen. Nykyinen hallitus näyttää muuttavan tätä periaatetta. ”Erikoista on myös se, että ensi vuoden talousarvion viimeistely oli helppo tehtävä, koska budjettiriihessä hallituksella oli 200 miljoonaa euroa jaettavissa. Esimerkiksi puolustusvoimille löytyi rahaa sataan uuteen virkaan samalla kun rauhantyön kansalaisjärjestöille esitettään yli 100 000 euron leikkausta”, Teemu Matinpuro Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja suhteuttaa säästöjen ja panostuksien kokoluokkaeroa.
Suomalaiseen demokratiakäsitykseen on ainakin tähän saakka kuulunut kriittistenkin järjestöjen tukeminen, mutta nykyinen hallitus näyttää muuttavan tätäkin periaatetta.
Rauhanjärjestöt vetoavat nyt eduskuntaan, että valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä rauhantyön tukea lisättäisiin vähintään kuluvan vuoden tasolle.
